Kirjoittanut
Jarno Limnéll ei näe Radio Dein Viikon debatissa sotapuheen vallanneen Suomea. Janne Saarikivi pelkää puolestaan, että Suomi leikkaa ja muistuttaa pian vihollistaan.
Kielitieteilijä Janne Saarikivi räväytti joulukuussa Helsingin Sanomissa väitteellään, jonka mukaan Suomen on vallannut sotahullu ilmapiiri.
Saarikiven mielestä puolustusmenoihin syydetään rahaa samaan aikaan, kun sotemenoista tingitään ja kulttuurituista leikataan.
Radio Dein Viikon debatissa vieraillut Saarikivi täsmentää ydinkysymyksenä olleen se, mikä Suomessa on puolustamisen arvoista.
– Jos on suuri ulkoinen vaara ja pitää valmistautua sotaan, kuten oikealta ja vasemmalta sanotaan, pitää myös kysyä, onko täällä jotakin puolustamisen arvoista.
– Jos ollaan valmiita pistämään kymmenen miljardia hävittäjäkoneisiin ja kaksi miljardia sotalaivoihin, niin olisiko mahdollista saada miljardi johonkin puolustamisen arvoiseen, Saarikivi viittaa hallituksen tekemiin leikkauksiin.
Saarikivi kuvaa kävelevänsä joka päivä ”Hurstin leipäjonon” ohi, joka hänen mukaansa ulottuu useamman korttelin jälkeen ”ikuiseen kaukaisuuteen”.
”Maanpuolustustahto on korkea”
Jarno Limnéll myöntää radiolähetyksessä olevansa Saarikiven linjoilla siinä, että henki on miekkaa tärkeämpi.
– Vaikka tarvitaan näitä uusia miekkoja ja varusteita, niin kyllä kaikki lähtee yhteishengestä ja tahdosta puolustaa tätä maata. Siinä pitää jokaisen suomalaisen olla mukana.
Kansanedustajuuden ohella Maanpuolustustiedotuksen suunnittelutoimikunnan (MTS) puheenjohtajana toimiva Limnéll uskoo, että suomalaiset näkevät maassaan paljonkin puolustamisen arvoista.
– Mittaamme [MTS:ssa] säännöllisesti suomalaisten halua puolustustautua. Meillä on maassamme vaikeuksia ja täytyy koko ajan huolehtia että meillä on puolustamisen arvoinen maa, mutta maanpuolustustahtomme on ihan maailman huippuluokkaa, argumentoi Limnéll.
”Muutummeko vihollistemme kaltaisiksi?”
Saarikivi sanoo olevansa huolissaan sotapuheen vaikutuksista Suomen henkiseen tilaan.
– Ruvetaanko meillä edellyttämään kaikilta äärimmäisen suurta yksimielisyyttä kaikissa asioissa ja tekemään päätöksiä salaisten aineistojen varassa, ilman julkista keskustelua?
Kielitieteilijä ottaa esimerkin rajalaista, josta on hänen mielestään päätetty salaisen aineiston pohjalta.
– Virossa raja on auki samaan aikaan, kun meillä se on suljettuna pitkäksi aikaa. Eikä sinne [Viroon] mitään vihreitä miehiä ole tullut, heittää Saarikivi.
Limnéll muistuttaa, että Euroopassa on käynnissä suurin konventionaalinen sota sitten toisen maailmansodan. Mitä paremmin olemme varautuneita, sitä varmemmin sota ei kohtaa meitä.
– Puhutaan pelotteen luomisesta. Mielestäni suomalaiset ovat varsin pragmaattisia ja realisteja. Jos suljettaisiin sodan mahdollisuus pois, ei se olisi realismia nykyisessä turvallisuusympäristössä.
Kansanedustaja kuvaa politiikan olevan niukkojen resurssien jakamista.
– Jos ja kun meillä oleva potti pysyy samana ja meidän täytyy panostaa enemmän turvallisuuteemme, on mietittävä tosi tarkkaan, mistä se on pois.
– Valtion keskeinen tehtävä on kuitenkin huolehtia turvallisuudestaan.
”Eripura pahempi kuin vihollisen miekka”
Saarikiven huoli koskee muun muassa hallituksen soteleikkauksia.
– Lakkautetaan joka toinen sairaala ja mummoja pitää roudata 200 kilometriä sairaalaan kohtauksen saattuessa. Maan pinta-alasta hirveän suuri osa jätetään ilman peruspalveluja.
– Miksi joku puolustaisi maata, jossa ei edes terveyskeskukseen pääse?
Limnéll on samaa mieltä siitä, että arjen turvallisuudesta on hyvä puhua enemmän. Hän kuitenkin puolustaa leikkauksia, vaikka ne ovat kipeitä ja vetävät surulliseksi.
– Tällä hetkellä joudumme todellakin leikkaamaan vähän kaikkialta. Mutta kun katsotaan julkisen taloutemme tilaa, niin näitä päätöksiä meidän on tehtävä. Tai muutoin tulevaisuudessa joudutaan tekemään vielä kipeämpiä päätöksiä, Limnéll vastaa Saarikivelle.
Vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta Limnéll peräänkuuluttaa kansallista yhtenäisyyttä.
– Kuten Mannerheim sanoi aikanaan päiväkäskyssään, eripura omissa joukoissa iskee pahemmin kuin vihollisen miekka. Jos meistä tulee keskenään riitelevä kansakunta, ei meille käy hyvin.
Kuuntele koko Viikon debatti uusintana Radio Deistä lauantaina 25.1. klo 11 tai radiolähetysten jälkeen Dei Plus -palvelusta.
