Kirjoittanut
Leireillä ja jumalanpalveluksissa opitaan uutta ja saadaan ystäviä.
Helsingin seudun Käsi kädessä –työ on viettänyt kuluvanana vuonna kymmenenvuotisjuhlavuotta. Työ on osa Hyvä Sanoma ry:n vammaispalvelua.
Vuonna 2009 IK-opistolla järjestettiin ensimmäinen vammaisille nuorille ja heidän perheilleen suunnattu Fifty–fifty–leiri. Leirin nimi oli muunnos nuorten Fifteen-leiristä. Nykyisin leiri on Käsi kädessä -leiri.
– Tällaisen leirin merkitys on vammaiselle nuorelle todella suuri. Poikamme Timoteus, joka nyt on jo kolmekymppinen, on halunnut mukaan joka vuosi, työn pitkäaikainen aktiivi Paula Plysjuk kertoo.
– Hän on kertonut aina, mitä uutta hän on oppinut Jeesuksesta, eikä varmaankaan muualla voisi saada vastaavaa opetusta.
Plysjuk toteaa, että kehitysvammaiset ihmiset ovat hyvin yksilöllisesti erilaisia.
– Leiri on silti ollut varmasti kaikille osallistujille hyvin tärkeä.
Keuruun leireillä osallistumismäärä on rajoitettu viiteentoista leiriläiseen, koska jokaiselle tarvitaan myös henkilökohtainen avustaja. Suuren kysynnän takia leirejä on pidetty joinain kesinä useampia. Kymmenvuotiskesää himmensi koronapoikkeustila: leiri jäi nyt pitämättä.
Helluntaiseurakuntien Käsi kädessä –työ alkoi Turun helluntaiseurakunnassa vuonna 2004, jossa Pirjo ja Seppo Kuusisto alkoivat järjestää kehitysvammaisille suunnattua toimintaa. Mallia sovellettiin muuallakin, kuten Helsingin seudulla.
Vuonna 2017 Turussa järjestettiin ensimmäinen Kk-jumalanpalvelus, jossa vastuussa olivat kehitysvammaiset itse sekä Reino Mäkilä. Puhujana tilaisuudessa oli MS-tautia sairastava pastori Aki Miettinen. Sittemmin valtakunnallisia Kk-jumalanpalveluksia on järjestetty vuonna 2018 Lahden helluntaiseurakunnassa ja 2019 Keravan helluntaiseurakunnassa.
Pääkaupunkiseudulla paikallisia tilaisuuksia on järjestetty viime vuosina Malmin Saalem-seurakunnassa.
Käsi kädessä -työ on tärkeää myös kehitysvammaisten lasten ja nuorten perheille.
– Kehitysvammaiset eivät useinkaan tule tilaisuuksiin yksin. Myös perheet tutustuvat toisiinsa, ja toki myös terveet perheenjäsenet kaipaavat yhteyttä ja vertaistukea. Tämänkin vuoksi on hienoa, että olemme saaneet toiminnan pyörimään, Paula Plysjuk kuvailee.
– Toivoisimme, että toiminta voisi laajeta edelleen. Työ on vaativaa ja tarvitsee mukaan myös muita vapaaehtoisia kuin vammaisen lapsen ja nuoren perheenjäseniä.
Käsi kädessä -työn suunniteltu kymmenvuotisjuhla Helsingissä marraskuun lopulla jouduttiin perumaan koronatilanteen vuoksi.
