Kirjoittanut
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson antaa huutia perussuomalaisten ”etnonationalistisille” kannanotoille. – He ovat linjanneet suomalaisuuden niin ahtaasti, että siihen en esimerkiksi minä kuulu, hämmästeli Andersson Radio Deissä.
– Meillä on Suomessa eduskuntapuolue, jonka nuorisojärjestön mukaan suomalaisuus määritellään käytännössä ihmisen geeniperimän perusteella, kummeksui Li Andersson perussuomalaisten nuorisojärjestön Ps-nuorten kannanottoja Radio Dein vaalitentissä tänään perjantaina.
Perussuomalaisten nuorisojärjestö on eduskuntavaalien alla esittänyt maahanmuuttoon ja nationalismiin liittyvissä kysymyksissä huomattavasti jyrkempää kieltä kuin monet sen emopuolueen kärkiehdokkaat.
Ps-nuorten tuore puheenjohtaja joensuulainen kaupunginvaltuutettu Asseri Kinnunen on julkisuudessa tehnyt eron Suomen kansalaisen ja suomalaisen välille. Kinnusen mukaa kansalaisuus perustuu ainoastaan lakiin, mutta suomalaisuus on oleellisempi ja perustuu sukujuuriin.
– Suomalaisuus tulee sukujuurien ja syntyperän mukaan, määritteli Kinnunen Helsingin Sanomille.
Määritelmän mukaan suomalainen kansa koostuu pääosin niiden ihmisryhmien jälkeläisistä, jotka muuttivat Suomeen esihistoriallisena aikana. Suomen esihistoriallinen aika loppui 1300-luvulla.
– Populistit ovat aina rakentaneet vastakkainasettelua, kiteytti Li Andersson näkemyksensä Radio Dein puheenjohtajatentissä.
Turkulaisen puoluejohtajan mukaan populismi ammentaa käyttövoimansa vaihtoehdottomuuden kritiikistä.
– Paras tapa toimia tämänkaltaista populismia vastaan on tuoda asiaväittelyn kautta esiin, että politiikassa on kyllä vaihtoehtoja. Markkinavoimat eivät ole sellainen näkymätön käsi, joka pakottaisi poliitikot leikkaamaan pienituloisilta tai heikentämään palveluita.
”Eriarvoisuutta ei voida tarkastella vain tarkastelemalla köyhyyttä vaan myöskin sitä, miten kaikista hyvätuloisimmilla menee.”
Li Andersson näkee nykymuotoisen ”vaihtoehdottomuuden politiikan” juuret 1990-luvun lamavuosissa.
– Suuret sosialidemokraattiset puolueetkin omaksuivat uusliberalismin lähtökohtana, jolle ei voinut mitään.
– Tehtiin verotuksellisia päätöksiä, jotka näkyvät vieläkin. Tuloerojen kasvu lähti silloin käyntiin, ja tuloerot ovat vakiintuneet sille isolle tasolle, johon ne asettuivat niiden päätösten jälkeen.
Valtiotieteen professori Kimmo Grönholm on esittänyt, etteivät tuloeroissa ole tapahtunut merkittävää kasvua viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden aikana toisin kuin vaalipuheissa usein esitetään. ”Sen sijaan, että yritetään (virheellisesti) väittää tuloerojen olevan Suomessa suuria, soisi vaaleissa puhuttavan todellisista sosiaalisista ongelmista”, kiteytti Grönholm viestinsä Twitterissä.
– Kuka sitten pääsee määrittelemään, mitkä ovat todellisia sosiaalisia ongelmia, kuittaa Andersson Grönholmin kritiikin.
– Jos verrataan Suomea Yhdysvaltoihin, niin kyllä meillä on täällä pienemmät tuloerot, mutta eriarvoisuutta ei voida tarkastella vain tarkastelemalla köyhyyttä vaan myöskin sitä, miten kaikista hyvätuloisimmilla menee. Jos tarkastelee tuloerojen kehitystä Suomessa ja varallisuuden kasautumista, niin ylimmän tulokymmenyksen tulot ovat kehittyneet paljon muita paremmin.
– Tämän hallituskauden aikana on kyllä merkkejä siitä, että tuloerot ovat kasvussa taas.
Tuloerojen kasvua Li Andersson perustelee ennen kaikkea varallisuuserojen kasvulla. Ekonomistien mukaan varallisuuserojen kehityksen arviointi on epävarmempaa kuin tuloerojen. Varallisuudella tarkoitetaan nettovarallisuutta, joka saadaan laskemalla yhteen oman asunnon arvo, muut reaalivarat sekä rahoitusvarat ja vähentämällä niistä velat.
Varallisuuserojen kehitystä on arvioitu muun muassa Tilastokeskuksen määrävuosina tekemillä varallisuustutkimuksilla. Viimeisimmissä vertailututkimuksissa suurituloisin kymmenesosa kotitalouksista omisti nettovaroista noin 47 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa lukema on OECD-maiden keskitason alapuolella.
Radio Dein vaalitentissä Li Andersson asetti puolueensa tavoitteeksi yhdentoista prosentin kannatuksen kevään eduskuntavaaleissa. Eilen julkaistussa Ylen kannatusmittauksessa vasemmistoliiton kannatus oli 8,6 prosenttia. Edelliseen mittaukseen verrattuna puolueen suosiossa on laskua 0,9 prosenttiyksikköä.
