Juha Heinikoski oli rikas mies, joka ajoi hienoilla autoilla ja omisti arvokkaita asuntoja. Kolmen konkurssin ja kahden avioeron jälkeen alkoi erilainen elämä Taivaan Isän ja laulamisen parissa.
-Tällä hetkellä olen työttömänä, mutta treenaan kovasti, että pääsisin Turun konservatorioon opiskelemaan laulua vuoden alusta, kertoo kiireisen hengästynyt Juha Heinikoski.
Juhalla oli raskas lapsuus Olhavalla Oulun ja Kemin välissä. Ala-asteella hänen luokallaan olivat ainoastaan Keijo ja Jaana.
– Olen puoliksi romani. Äitini sai minut miehen kanssa, joka petti vaimoaan. Äitini oli 19-vuotias minut saadessaan, ja hän jätti minut omille kasvattivanhemmilleen hoidettavaksi. Ymmärrän häntä. Voin kuvitella, että tällä tavalla raskaaksi tulleen romanitytön elämä ei ole helppoa.
Vuonna 1992 äiti kuoli. Isä joi itsensä hengiltä vuonna 2000.
– Äitiä näin jonkin verran. Hän oli tuttu, mutta ei meillä minkäänlaista suhdetta ollut. Isäni näin vain muutaman kerran. Kerran hän sanoi humalassa, että ”kylläpä minä ja Orvokki ollaan tehty komia poika”. Se oli ainoa kerta, kun hän sanoi, että olen hänen poikansa.
– Kouluaikoina minua kiusattiin paljon, ja 1980-luvulla ajattelin jopa itsemurhaa, Heinikoski toteaa.
Asuntokeisari
Juha kertoo olleensa aikanaan ”viittä vaille miljonääri”.
– Minulla oli mahtava vaimo ja kaksi lasta, kiva auto ja hieno talo. Tavoitteena oli hollywood-tyyppinen kuva miehestä, naisesta ja kahdesta lapsesta, ja se minulla olikin.
– Mutta kaikki lähti menemään… Juha huokaa ja pitää tauon.
Ensin Juha piti rautakauppaa Oulun keskustassa. Kuuden vuoden kuluttua, vuonna 2004, liike meni konkurssiin.
– Sen jälkeen aloin puhdistaa pöytää. Olin toiminut kiinteistösijoittajana ja minulla oli kivasti omaisuutta – kaksi suurehkoa puutaloa, joissa oli useampia asuntoja. Aloin remppaamaan niitä. Kellaria rakentaessa tuli Ouluun sateisin kesä sataan vuoteen. Remontti viivästyi, ja pelkkä sakkorangaistus siitä oli molemmista taloista 100 000 luokkaa. Lopulta minulle jäi niistä 200 000 velkaa.
– Yritin vielä kahdella firmalla maksaa velat pois, mutta nekin yritykset menivät konkurssiin.
Ökyelämään ja pintaliitoon tottunut Juha kertoo ensimmäisen Kelassa istumisen olleen häpeällinen kokemus.
– Muistan aina, kun odotin vuoronumeroani. Pidin sitä pohjakosketuksena. Olin niin pinnallinen, että kutsuin kavereita juhliini sen mukaan, millaiset autot heillä oli. Katselin ”köyhiä” hienosta autostani.
– Minulle kompastuskivet olivat raha ja naiset. Käytin naisia hyväksi. Petin ja olin niin huono mies, kun voi olla, Juha myöntää.
Uskovainen nainen yllätti
Kymmenen vuotta sitten konkurssit ja avioeron kokenut Juha tuli uskoon. Prosessi käynnistyi erään naisen yhteydenotosta Facebookissa.
– Sovittiin treffit Riihimäen ABC:lle. Tiesin, että nainen on uskossa, ja suhtauduin asiaan hieman nihkeästi. Sänkyhommia ei ollut luvassa, mikä oli minulle aivan uutta. Siitä alkoi puolen vuoden projekti, jonka aikana tulin uskoon.
– Ratkaisevaa oli, kun nainen ehdotti autossa istuessamme, että hän voisi myydä asuntonsa ja maksettaisiin velkani pois. Ajattelin, että miten tällaista voi olla olemassa. Että joku ehdottaa ilman taka-ajatuksia tuollaista, Juha selostaa.
Juha ei suostunut naisen ehdotukseen, mutta jokin hänen sisällään muuttui.
– Sydän alkoi aueta Jumalalle. Olimme jonkin aikaa yhdessä, mutta erosimme.
Velkaantumisen jälkeen Juha on ajoittain ollut töissä, mutta elämä on hankalaa, kun ulosottovirasto on perässä, eikä pankkilainoja myönnetä.
– Velkani ovat tuplaantuneet. Käytännössä en voi ikinä maksaa niitä pois.
Laulava evankelista?
Vuonna 2015 Juha hakeutui Suomen Raamattuopiston Musiikkilinjalle. Jo 2012 hän oli saanut hengellisen oivalluksen evankelistaksi ryhtymisestä. Musiikkilinjalla unelma tarkentui laulavaksi evankelistaksi.
– Viime syksyyn asti asuin Raamattuopistolla. Se on ollut minulle tärkeä paikka.
– Teen paljon lyriikoita, ja niistä on syntynyt lauluja yhdessä entisen musiikkilinjan opiskelijan Tero Ohrasen kanssa. Kaksi niistä löytyy äänitettynä Spotifysta ja Youtubesta. Myös tyttäreni laulavat toisessa niistä. Artistinimeni on Juha.
Juha puhuu mielellään rakastavasta Jumalasta ja ihmeistä, joita on saanut kokea. Hän haluaa kertoa yhden niistä. Sitä ei hänen mukaansa ”kukaan pysty kiistämään”.
– Asuin Nummelassa ja piti lähteä hakemaan lapsia Turusta, mutta ei ollut rahaa. Rukoilin Jumalaa, että saisin 50 euroa jostakin. En kehdannut ilmoittaa entiselle vaimolleni, että en pääse hakemaan lapsia. Kahden tunnin päästä ovikello soi ja naapurin uskovainen rouva toi minulle 50 euroa. Hän kertoi Jumalan puhuneen hänelle, että raha pitäisi tuoda.
– Tällaisia on sattunut muitakin. Niistä saan voimaa elämään, Juha toteaa.
Parin vuoden päästä 95 prosenttia Juhan veloista vanhenee. Jos hyvin käy, Juha valmistuu samoihin aikoihin Turun konservatoriosta.
– Silloin elämä alkaa puhtaalta pöydältä, 52-vuotiaana. Vähän olen protestoinut Jumalalle, että miksi vasta tässä iässä otat minut käyttöösi, mutta Jumalalla on salatut suunnitelmat, Juha naureskelee.