Kirjoittanut
Kun keskiaasialainen Lola menetti kuulonsa onnettomuudessa, hänen perheensä alkoi hävetä häntä. Ilosanoma Jeesuksesta muutti Lolan elämän, mutta muslimipuoliso ei antanut Lolan harjoittaa uskoaan. Nyt Lola vie ilosanomaa toisille kuuroille.
Lola syntyi terveenä lapsena. Eräänä päivänä hän putosi keinusta leikkiessään sisarensa kanssa ja satutti päänsä. Se jätti hänelle pysyvän kuulo- ja puhevian. Vanhemmat veivät hänet lukuisille lääkäreille, mutta mitään ei ollut tehtävissä.
”Ennen kuin menetin kuuloni, tunsin syvästi vanhempieni rakkauden. Onnettomuuden jälkeen isäni vei minut toiseen maahan lääketieteellisiin toimenpiteisiin kaksi kertaa, mutta kukaan ei pystynyt auttamaan minua saamaan kuuloani takaisin”, Lola muistelee.
Nuoren Lolan piti alkaa luottaa silmiinsä ymmärtääkseen ympäröivää maailmaa.
”Lomilla sukulaisillani oli tapana vierailla luonamme. Minua kiinnosti tietää, mitä he sanoivat, mutta en kyennyt siihen. Olisin myös kertonut heille jotain itsestäni, mutta minut jätettiin huomiotta. Minusta tuntui kuin ihmiset olisivat nähneet minut eri henkilönä.”
Keski-Aasiassa monet muslimit uskovat, että kuurous on Jumalan lähettämä kirous. Myös Lolan vanhemmat kokivat tyttärensä tilan häpeällisenä. He lähettivät Lolan tavalliseen kouluun osoittaakseen, että Lola oli normaali, vaikka Lola ei pystynyt lukemaan eikä puhumaan.
”Kun he näkivät arvosanani, he ymmärsivät, että koulu oli minulle vaikeaa. Myöhemmin he päättivät lähettää minut kuurojen lasten kouluun.”
Lola kasvoi muslimina. Vasta paljon vanhempana hän kuuli Jeesuksesta eräältä evankelistalta.
”Siihen aikaan minulla oli paljon vaikeuksia. Eräs veli tuli luokseni. Hän oli kristitty ja sanoi: ’Tule kanssani kirkkoon. Elämäsi tulee muuttumaan.’ Koska minulla oli niin paljon ongelmia, halusin yrittää jotain uutta”, Lola muistelee.
Seurakunnassa Lola koki hyväksyntää, jota ei ollut ennen saanut missään.
”Tapasin paljon kuuroja. He puhuivat ja nauroivat. Minua yllätti, miten he kunnioittivat toisiaan”, Lola selittää.
”Halusin mennä sinne yhä useammin, jotta oppisin lisää Jumalasta. Näin eron sukulaisteni ja Jeesukseen uskovien elämässä, ja otin Jeesuksen vastaan vuonna 2014.”
”Minun oli elettävä kuin muslimi”
Lola oli naimisissa muslimimiehen kanssa. Kun mies sai selville, että Lola kävi kirkossa, hän suuttui ja sanoi: ”Miksi teit sen? Olet aasialainen, sinun kuuluu olla muslimi.“
Mies alkoi kiroilla, rikkoi tavaroita ja hakkasi Lolaa.
“En voinut mennä enää kirkkoon. Tuntui, että minun oli jatkettava elämääni ilman Jumalaa. Tunsin Jeesuksen, mutta minun oli elettävä kuin muslimi.”
Muutaman vuoden päästä Lola kertoi miehelleen haluavansa käydä taas kirkossa. Mies hakkasi häntä kovasti silläkin kertaa. Lola kuitenkin kävi kirkossa jonkun kerran. ”Lopulta minun olin lakattava käymästä, koska se oli minulle liikaa.”
”Tuntui, että minun oli jatkettava elämääni ilman Jumalaa.”
Lola
Kun Lolan sukulaiset saivat tietää tilanteesta, he käskivät miestä ottamaan avioeron. Hän oli pettänyt uskontonsa ja perinteensä.
Ainoa asia, joka antoi Lolalle voimaa, oli kristitty ystävä. Hän rohkaisi Lolaa rukouksillaan ja Jumalan sanalla. Rukouksesta tuli tärkeä osa Lolankin elämää.
”Minulle rukous on yhteydenpitoa Jumalaan. Kun minulla on pelkoja ja huolia, rukoilen ja Jumala antaa minulle rauhan”, Lola sanoo. ”Kun kävin läpi vaikeaa aikaa, rukoilin silloinkin paljon, jopa paastosin ja koin paljon ihmeitä.”
Yhden suurimmista ihmeistä Lola koki, kun hänen poikansa meni naimisiin. Perheellä ei ollut yhtään rahaa häitä varten. Lola paastosi ja rukoili asian puolesta, ja sitten monet ihmiset lähettivät hänelle rahaa. Heidän avullaan perheen oli mahdollista järjestää suuri hääjuhla.
Kun Lolan mies näki muutoksen Lolan elämässä, hän ymmärsi, että Lola uskoi voimalliseen Jumalaan. Mies antoi hänelle luvan mennä kirkkoon.
Riskin arvoinen sanoma
Nyt Lola vie Jumalan rauhan sanomaa toisille.
”Kun minusta tuli kristitty, tajusin, että minun on kerrottava siitä eteenpäin”, Lola sanoo. ”Tunsin paljon kuuroja, jotka eivät uskoneet. Heidän elämänsä oli kuvottavaa. Sain halun kertoa heille Kristuksesta. Hekin voisivat muuttua, jotta heidän elämästään tulisi parempi.”
Lola tietää, kuinka ihmiset kohtelevat kristittyjä. Hän on kokenut sen itse, mutta ei pelkää. Hän tietää, että hänen viemänsä sanoma on riskin arvoinen. ”Mielestäni minun on julistettava. En pelkää, koska Jeesus on kanssani.”
Tämä ei tarkoita, etteikö Lola koskaan lannistuisi. Silloin, kun hän on eniten alamaissa, hän muistaa, miten Herra kärsi. Se antaa hänelle voimaa.
”Ja aina, kun minulla on vaikeuksia, Herra auttaa minua eri tavoin”, Lola selittää.
Hän julistaa rohkeasti evankeliumia, vaikka hänellä on ollut viranomaisten kanssa useissa tilanteissa yhteenottoja. Esimerkiksi kerran hänet pidätettiin kokouksen aikana.
”Joku teki meistä valituksen. Poliisi pidätti meidät kaikki ja vei asemalle. Siellä he kuulustelivat meitä: ’Kuka sinä olet? Mitä teet? Mistä olet kotoisin? Miksi?’ Jos heillä on tarpeeksi todisteita, he voivat pidättää meidät ja panna vankilaan.”
Open Doors tukee yhteistyökumppaneineen Keski-Aasian kuuroja eri projektien avulla. He järjestävät viittomakielen kursseja, tarjoavat työllisyystaitokoulutusta ja turvallisia tiloja kuuroille kokoontumiseen, ottavat osaa heidän elämäänsä ja rohkaisevat toinen toisiaan.
Lolakin löysi pienen naisryhmän, jossa oppi uusia taitoja. Niihin kuuluvat viittomakieli sekä lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen.
”Opimme myös taitoja, jotka auttaisivat meitä ansaitsemaan itse rahaa. Sain kokea todellista aitoa rakkautta sisariltani”, Lola sanoo.
Parantavinta toisten kuurojen uskovien ryhmään kuulumisessa on se, miten Lola nyt näkee itsensä. ”Se auttaa kuuroja näkemään itsensä normaaleina ihmisinä. En osaa kuvitella elämääni ilman kuurojen yhteisöä.”
*Nimi muutettu turvallisuussyistä.
