Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään vuosittain 8.9. Päivän tarkoituksena on muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Pipliaseuran Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma on jatkunut jo seitsemän vuotta ja sen tulokset puhuvat puolestaan. Vuoden 2025 loppuun mennessä 20 000 naista oppii lukemaan.
– Ohjelman tavoitteen toteutuminen näyttää hyvältä, puhutaan valtavasta määrästä oppilaita! Parin seuraavan vuoden aikana päästään 20 000 naiseen, jotka ovat ihan todella oppineet lukemaan, eivät vain istuneet kurssilla, iloitsee Piplian lukutaitotyön asiantuntija Ari Vitikainen.
Lukemaan on opeteltu osittain hyvinkin haastavissa oloissa. Kun jo lähtökohdat ovat sellaiset, että koti ja perheen toimeentulo vaativat opiskelijalta lähes kaiken ajan, on suoranainen ihme, että kurssin keskeyttää vain hyvin harva. Etiopiassa opiskellaan sisällissodan ja levottomuuksien keskellä. Malawissa on ollut hirmumyrskyjä, jotka ovat vieneet niin oppilaiden kuin opettajienkin talot ja viljelmät mukanaan, ja opiskelua on jatkettu väliaikaisessa hätämajoituksessa kuukausien ajan.
– Motivaatio on ollut niin kovaa, että haasteidenkin keskellä naiset ovat halunneet tulla oppimaan. Ryhmät ovat pysyneet yhdessä ja oppineet yhdessä. Siitä on tullut heille voimavara ja vertaistukiryhmä, kertoo Vitikainen.
Oppimisen ilo tarttuu
Omalla kielellä oppiminen synnyttää ylpeyttä omasta kulttuurista ja yhteisöstä. Lukutaitoluokilla torjutaan väsymystä laulamalla ja tanssimalla ja iloitaan toisten onnistumisista. Positiivinen kulttuuri on syntynyt kuin itsestään, ja se vetää mukaansa muitakin. Malawissa myös sellaiset jaon puhujat, jotka osaavat lukea maan pääkielellä chichewalla, haluavat opetella lukemaan myös omaa kotikieltään. Sitä varten on tehty siirtymälukutaitomateriaaleja, jotka auttavat soveltamaan lukutaitoa toiselle kielelle.
Siirtymälukutaito tarkoittaa sitä, että henkilö, joka on käynyt koulun valtakielellä ja oppinut lukemaan sitä, opettelee lukemaan myös omalla kotikielellään. Kuukauden kurssilla opitaan tunnistamaan eroja ja yhtäläisyyksiä oman kotikielen ja kansallisen kielen välillä.
Koska Malawin koulut toimivat vain maan pääkielellä chichewalla, sellaisia ihmisiä, joiden oma kotikieli on joku muu kuin koulussa käytetty kieli, on paljon. Omalla kielellä lukemaan oppiminen vahvistaa identiteettiä ja kuulumista omaan kieliyhteisöön ja sitä kautta myös Raamatun lukeminen omalla kotikielellä on mahdollista. Myös kieliyhteisön kannalta on merkityksellistä, että lukutaitoisia ihmisiä on enemmän. Se nostaa yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia ja kieliryhmän näkyvyyttä yhteiskunnassa.
Lukutaitoluokilla oppii nyt myös laskemaan
Uutena osana lukutaitoluokkia kokeillaan nyt myös laskennon opettamista. Peruslaskutaito kuuluu jo määritelmällisesti osaksi lukutaitoa, ja siitä on naisille hyvin konkreettista hyötyä. Heidän jokapäiväiseen elämäänsä kuuluu pieni kaupankäynti, sillä monet esimerkiksi myyvät oman puutarhan tuotteita tien laidan kojussa saadakseen tuloja. Laskutaidon perusopetuksesta tuli osa lukutaitoluokkien opetussuunnitelmaa, koska sitä toivoivat niin oppilaat, opettajat kuin kyläyhteisöjen johtajatkin.
Laskennon opetusmateriaaleja on kehitetty oppilaiden tarpeista käsin, ja ne lähtevät liikkeelle perusasioista. Kirjat muistuttavat suomalaisen esikoulun ja ensimmäisen luokan oppimateriaaleja. Laskento kehittää loogista päättelykykyä ja sen ydintavoitteena on opettaa yksinkertaisia strategioita arkipäivän tilanteisiin, jossa tarvitaan laskutaitoa. Aikuiskoulutuksen laskuoppi lähtee yleensä melko korkealta tasolta, ja siksi lukutaitoluokkia varten tehtiin ihan omat yksinkertaiset oppikirjat.
– Perheiden äideillä oli aikaa opiskella vasta töiden ja kodinhoidon jälkeen, ja monella opinnot jäivät kesken. Aloitimme laskutaidon opinnot, jotka olivat hyvin konkreettisia ja arkeen sovellettavia. Naisille oli voimauttavaa, kun tiesi, mitä kaupanteossa tapahtuu ja osasi vaikkapa käyttää vaakaa ja lukea sen lukemia, kertaa Vitikainen kokemuksiaan aikaisemmilta työvuosiltaan Kambodzhasta.
Paikalliset kyläpankit ovat huomanneet luokat ja oppilailla on nyt mahdollisuus myös saada mikrolainaa bisneksen perustamiseen. Omaa yritystä ei ole mahdollista pyörittää, jos ei osaa lukea.
Suuria unelmia
Malawissa on yhteiskunnallista tahtoa edistää vähemmistökielten asemaa ja opetusta ihmisten omalla kotikielellä. Ongelma ovat valtion pienet resurssit, ja siksi Malawin Pipliaseura on toistaiseksi ainoa taho, joka opettaa aikuisia paikallisilla kielillä. Ohjelmalla on kuitenkin suurta potentiaalia laajempaankin vaikutukseen. Jaonkielinen lukutaitomateriaali on saanut Kansallisen lukutaidon ja aikuisopetuksen viraston NACLAEn virallisen hyväksynnän. Tämä merkitsee sitä, että materiaalia voidaan tarjota myös muille järjestöille tai oppilaitoksille käyttöön ja sen vaikutukset voivat moninkertaistua.
– Kyllä unelma on, että valtio ottaisi tämän omakseen ja siihen pyritään. Valtiolliselta tasolta voisi saada niin paljon enemmän aikaan, Vitikainen sanoo.
