Kirjoittanut
Turun uudella metsähauta-alueella toimitaan niin, että alueen koskematon luonto säilyy. Siksi sinne ei saa siirtää muualta edes luonnonkukkia.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on perustanut ensimmäisen metsähauta-alueensa Turun pohjoispuolelle lähelle Kärsämäen siunauskappelia.
Vain tuhkahautauksiin tarkoitettu metsäalue sopii seurakuntayhtymän ympäristöohjelmaan, jonka tavoite on lisätä luonnon monimuotoisuutta.
Koska pyrkimyksenä on säilyttää koskematon luonto, uudelle hauta-alueelle ei saa tuoda mitään alkuperäiseen metsään kuulumatonta.
Siksi sinne ei ole luvallista istuttaa edes luonnonkukkia tai siirtää muuta, muualta tuotua kasvillisuutta.
Seurakuntayhtymä ohjeistaa käyttämään hautamuistomerkkeinä luonnonkiviä tai käsittelemätöntä puuta kuten pientä lautaa tai pölkkyä, johon voi kiinnittää nimilaatan.
Metsähauta-alueen käytäviä ei aurata eikä hiekoiteta.
Tuhka sijoitetaan hautaan uurnassa tai ilman uurnaa niin, että tuhka kaadetaan uurnasta tai pussista suoraan maahan kairattuun reikään. Näin toimien uurnaa tai pussia voi käyttää uudelleen.
Alueelle haudataan ainoastaan sulan maan aikaan. Talvella menehtyneen vainajan tuhka säilytetään krematoriossa ja haudataan metsähauta-alueelle keväällä.
Kirkkoporissa.fi:n mukaan Suomen ensimmäinen metsähautausmaa on Porissa, jossa se vihittiin käyttöön vuoden 1989 marraskuussa.
37 hehtaarin suuruinen hautausmaa on mäntymetsäistä aluetta, jonka aluskasvillisuus muodostuu puolukasta ja kanervasta.
Verkkosivujen mukaan haudan hoito ei ole omaisille suuritöinen, koska luonnon pintakasvillisuus hoitaa itse itsensä.
Porissa ohjeistus metsähaudoille sijoitettavista muistomerkeistä ja kukista on väljempi Turun luonnonmukaiseen metsähauta-alueeseen verrattuna.
