Kirjoittanut
Luterilaisen maailmanliiton (LML) 13. yleiskokous Puolan Krakovassa päättyi 19.9.2023 yhteiseen viestiin, joka korostaa kirkkojen tarvetta vastata maailman moniin kriiseihin yhtenäisesti ja uskottavasti.
Viesti korostaa vastuullisen teologian tärkeyttä, yhdenvertaisuutta, ilmastotavoitteita, rauhaa ja oikeudenmukaisuutta sekä uskoa yhtenäiseen tulevaisuuteen kirkkojen ja ihmiskunnan kesken.
Piispa Kaisamari Hintikka kertoo, että 13. yleiskokouksessa keskusteltiin erityisesti lisääntyneestä väkivallasta, kuten Ukrainan sodan ja muiden maailman konfliktien sotilaallisesta väkivallasta sekä pandemian myötä kasvaneesta sukupuoleen perustuvasta ja lähisuhdeväkivallasta. Kokouksessa on puhuttu myös hengellisestä väkivallasta kirkkojen sisällä.
“Hengelliseen väkivaltaan liittyen keskusteluissa on usein tullut esiin niin sanotut harhaanjohtavat teologiat sekä tarve tukea ja vahvistaa kirkoissamme vastuullista luterilaista teologiaa, joka pohjautuu Raamattuun ja joka on avoinna maailman kärsimykselle. Teologinen koulutus on tässä avainasemassa“, piispa Hintikka sanoo.
Myös nuorten ääni kuului vahvana yleiskokouksessa. Maanantaina 18.9. nuoret marssivat kokoussalista ulos kutsuen kaikkia yleiskokouksen osallistujia kulkueeseen ilmastotekojen puolesta.
”Erityisesti nuorten ääni kuului ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksena. Yleiskokouksen hyväksymä viesti pyrkii tiivistämään näiden keskustelujen ja kohtaamisten hengen”, piispa Hintikka kertoo.
Julkilausuma Venäjän hyökkäyssotaa vastaan
Luterilaisen Maailmanliiton 13. yleiskokous julkisti neljä merkittävää julkilausumaa, joista ensimmäinen tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaa vastaan.
Kokous vaatii Venäjää lopettamaan hyökkäyksensä ja kehotti kansainvälistä yhteisöä keskittymään rauhanomaisiin ratkaisuihin konfliktien ehkäisemiseksi ja niiden selvittämiseksi.
Julkilausuma toi esiin vakavat huolenaiheet Ukrainan tilanteen osalta, kuten seksuaaliväkivallan käytön aseena, kaupunkien tuhoutumisen ja ympäristövahingot. Lisäksi LML:n jäsenkirkkoja kehotettiin rukoilemaan ja toimimaan rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta kaikkialla maailmassa.
Ukrainan sodan lisäksi yleiskokous ilmaisi syvän huolensa jatkuvasta väkivallasta Pyhällä Maalla ja kristittyjen aseman heikentymisestä siellä. Samoin se osoitti solidaarisuutensa Aasian kristittyjen vähemmistöjen kärsimykselle, erityisesti alkuperäiskansoille daliteille ja adivaseille Intiassa. Neljäs julkilausuma tuki kansainvälisesti sitovan verosopimuksen kehittämistä, sillä Luterilainen maailmanliitto katsoo nykyisen talous- ja verotusjärjestelmän pahentavan eriarvoisuutta.
Roomalaiskatolilaisten ja luterilaisten yhteinen julkilausuma
Myös roomalaiskatolilaisten ja luterilaisten yhteinen julkilausuma julkaistiin yleiskokouksen päätöspäivänä. Julkilausuman esittivät Kardinaali Kurt Koch roomalaiskatolisesta kirkosta ja Luterilaisen maailmanliiton pääsihteeri Anne Burghardt.
Julkilausumassa korostetaan kasteen merkitystä pelastuksen ja ekumeenisen yhteyden perustana. Tämä julkilausuma on osa kirkkojen kasvavaa yhteyttä, joka sai merkittävän sysäyksen vuonna 1999, kun julkaistiin yhteinen julistus vanhurskauttamisopista.
Vuonna 2030 on tärkeä juhlavuosi, kun evankelis-luterilaiset kirkot viettävät Augsburgin tunnustuksen 500-vuotisjuhlaa. Juhlavuosi tarjoaa mahdollisuuden nostaa myös ekumeenisesti esiin tunnustuksen alkuperäinen tarkoitus: varjella kirkon ykseyttä ja evankeliumin puhtautta.
Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous järjestettiin 13.-19.9.2023 Krakovassa. Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta paikalla oli kymmenhenkinen delegaatio arkkipiispa Tapio Luoman johdolla. Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous pidetään noin 6-7 vuoden välein. Seuraava yleiskokous järjestetään Augsburgin tunnustuksen juhlavuonna 2030.
Vuonna 1947 perustettu Luterilainen maailmanliitto edustaa noin 77 miljoonaa kristittyä maailmanlaajuisesti, ja siihen kuuluu yhteensä 150 jäsenkirkkoa 99 eri maasta.
