Viisisataa vuotta sitten katolinen kirkko ja koko Eurooppa koki ennen näkemättömän mullistuksen, kun saksalainen munkki löysi Raamattua lukiessaan kauan kaipaamansa pelastusvarmuuden. Kaivosmiehen poika Martti Luther oli viettänyt mitä hurskainta luostarielämää, tunnustanut syntejään, rukoillut ja paastonnut ja tehnyt jopa pyhiinvaellusmatkan Roomaan. Mikään näistä ei tuonut hänelle tunnonrauhaa, kunnes hän teki löydön Raamatun sanasta. Se vakuutti, että vanhurskas on elävä uskosta.
Uskonpuhdistuksen sanotaankin syntyneen siitä, kun Luther Raamatun äärellä löysi sanoman pelastuksesta yksin armosta uskon kautta yksin Jeesuksen Kristuksen tähden eli hän ymmärsi ja koki evankeliumin omassa elämässään.
Uskonpuhdistuksen sisältöperiaatteeksi kutsutaan Lutherin nimeämää pääopinkohtaa: ”Jeesus Kristus, meidän Jumalamme ja Herramme, on kuollut meidän syntiemme tähden, ja nousset kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden. Tämä on otettava uskoen vastaan, mikään teko, laki tai ansio ei tee siitä osalliseksi.”
Muotoperiaate on taas Raamattu. Se tarkoittaa, että Jumalan sana on uskon ja elämän ylin ohje. Tämä todetaan oman kirkkomme Kirkkojärjestyksen ensimmäisessä luvussakin: ”Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.”
Vaihtelevat vuositeemat
Luther-vuosikymmenen avausta juhlittiin vuonna 2008. Siitä lähtien kullekin vuodelle on määritelty oma teemansa. Niitä ovat olleet esimerkiksi reformaatio ja tunnustus, sivistys ja vapaus. Viime vuonna teemana oli reformaatio ja musiikki, tänä vuonna suvaitsevaisuus.
Luther-vuosikymmenen (2008-2017) ja Reformaation merkkivuoden (2017) varsinaiset toimijat ovat Evangelische Kirche in Deutschland (EKD) ja sen projektitoimisto Wittenbergissä sekä liittovaltion ja osavaltioiden vastaava valtiollinen projektitoimisto Wittenbergissä. Kaikki vuosikymmentä ja tulevaa merkkivuotta valmistelevat hallintoelimet koostuvat sekä kirkollisista että valtiollisista toimijoista. Luterilaisen maailmanliiton (LML) saksalainen kansalliskomitea ja Saksan yhdistynyt evankelis-luterilainen kirkko (VELKD) ovat esimerkkejä kirkollisista toimijoista. Myös Suomen kirkossa on perustettu suunnitteluryhmä juhlavuotta valmistelemaan.
Teologian tohtori, rovasti Raimo Mäkelä toivoo, että unohtamatta luterilaisen uskon maallisia ulottuvuuksia paneutuisimme uskonpuhdistuksen ydinsanomaan.
– Luterilainen maailmanliitto ja Suomen evankelisluterilainen kirkkomme tulee korostamaan luterilaisuuden ekumeenisuutta ja yhteiskunnallista merkitystä. Siksi meidän viidennen liikkeen järjestöjen on hyvä korostaa uskonpuhdistuksen hengellistä sisältöä ja merkitystä, Mäkelä sanoo.
Hänen mukaansa viimeaikainen Luther-tutkimus on keskittynyt enemmän muihin asioihin kuin oleelliseen eli lain ja evankeliumin suhteeseen.
Lue lisää tämän viikon Uusi Tie -lehdestä.
