Kirjoittanut
Ruotsin kristillinen kenttä on muuttunut maahanmuuttajien myötä entistä värikkäämmäksi. Maahanmuuttajaseurakuntia on maassa jo kolmesataa.
Viime vuoden lopussa Ruotsissa asui hieman yli kaksi miljoonaa ulkomailla syntynyttä. Reilun kymmenen miljoonan asukkaan maassa se tarkoittaa 20 prosenttia väestöstä. Suomalaiset olivat pitkään Ruotsin suurin maahanmuuttajaryhmä, mutta viime vuosina Syyria ja Irak ovat kiilanneet ohi.
Suuri maahanmuuttajien määrä näkyy myös maan kristillisellä kentällä. Parin viime vuosikymmenen aikana maahan on perustettu noin 300 maahanmuuttajaseurakuntaa. Ruotsin evankelisen allianssin pääsihteeri Olof Edsingerin mukaan kyse on hyvin moninaisesta joukosta.
– Useimpia niistä voisi kutsua uushelluntailaisiksi. Mutta meillä on myös suuria orientaaliortodoksisia seurakuntia.
Orientaaliortodoksien juuret ovat Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
Suurin maahanmuuttajaseurakunta kokoaa jopa 1 500 ihmistä
Etenkin monet afrikkalaistaustaiset helluntaiseurakunnat ovat syntyneet siten, että Afrikasta on lähetetty lähetystyöntekijä Ruotsiin perustamaan seurakuntaa maassa jo asuvien afrikkalaisten pariin. Nigerialaisella Redeemed Christian Church of God -kirkolla on Ruotsissa noin 40 seurakuntaistutusta.
Edsingerin mukaan useimmat maahanmuuttajaseurakunnat ovat melko pieniä, noin 20–50 hengen yhteisöjä, mutta suurempiakin löytyy.
– Suurin eteläamerikkalaistaustainen seurakunta kokoaa 1 500 ihmistä sunnuntaisin. Jotkut orientaaliortodoksiset seurakunnat kokoavat jopa vielä enemmän ihmisiä.
Kun afrikkalaistaustaiset perustavat omia seurakuntiaan, iranilaiset ja afgaanit löytävät paikkansa ruotsalaisten seurakuntien parista.
– Myös meillä Ruotsissa on ollut herätystä iranilaisten ja afgaanien parissa. Heillä saattaa olla omat jumalanpalveluksensa, mutta he ovat usein osa jotain ruotsalaista kirkkoa. Esimerkiksi luterilaiseen kirkkoon kuuluvalla Evankelisella isänmaansäätiöllä (Evangeliska Fosterlandsstiftelsen) on useita iranilaisten, eritrealaisten ja etiopialaisten seurakuntia.
Maallistuuko muuttaessaan Ruotsiin?
Olof Edsingerin mukaan Evankelisen allianssin tavoitteena on rakentaa siltoja maahanmuuttajaseurakuntien ja ruotsalaisten seurakuntien välille.
– Me tarvitsemme heitä, ja he tarvitsevat meitä. On hyvin tunnettua, että monet heistä kamppailevat toisen ja kolmannen maahanmuuttajapolven kanssa. Me voisimme auttaa heitä siinä. He taas ovat paljon edellä meitä evankelioimisen innossa ja rukouksessa.
Maahanmuuttajaseurakunnat ovat paljon edellä meitä evankelioimisen innossa ja rukouksessa.
Edsingerin käsitys on, että afrikkalaisista useimmat säilyttävät kristillisen uskonsa muuttaessaan Ruotsiin, mutta toisen sukupolven maahanmuuttajien on vaikeampi säilyttää maallistuneessa kulttuurissa uskonsa. Silti maallistuminen on tyypillisempää muslimien keskuudessa.
– Ne, jotka ovat eläneet maissa, joissa on vahva muslimienemmistö, eivät halua pitäytyä islamiin enää, kun he tulevat Ruotsiin. He maallistuvat, kun heillä ei ole enää painetta säilyttää uskoaan.
Miten maahanmuuttokysymys näkyi Ruotsin valtiopäivävaaleissa? Lue Olof Edsingerin arvio Uuden Tien verkkolehdestä.
