Kirjoittanut
Ennusteet mailman väestön kasvusta kertovat siitä, että kahdeksan miljardin ihmisten määrä ylittyy vuoden 2022 alussa tai on jopa jo ylittynyt. Täysin luotettavaa väestönlaskentaa maailmanlaajuisesti ei ole olemassa.
Sata vuotta sitten maailman väkiluku oli kaksi miljardia. Sen jälkeen väestö on kaksinkertaistunut viimeisessä 50 vuodessa. Kasvun vauhti on ollut merkittävää.
Afrikkalainen kehitys
Esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa väestönlaskenta on suoritettu viimeksi 38 vuotta sitten. Viime vuoden arvion mukaan Kongossa on runsaat 100 miljoonaa asukasta, joista yli puolet on alle 20-vuotiaita. Useiden luotettavien tutkimuslaitosten mukaan Kongon väestön uskonnollinen jakauma on selkeä: yli 90 prosenttia väestöstä lasketaan kuuluvaksi kristillisiin yhteisöihin ja runsaan prosentin verran kuuluvan islamilaisiin yhteisöihin.
Kongon demokraattinen tasavalta kuvaa myös osaltaan väestönkasvun kehitystä. Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa väestönkasvu on erittäin nopeaa. Nigeriasta on tulossa maailman kolmanneksi väkirikkäin maa Kiinan ja Intian jälkeen.
YK:n arvioiden mukaan väestönkasvu on voimakasta kaikissa muissa maanosissa paitsi Aasiassa, jossa sen arvellaan kääntyvään laskuun vuoden 2050 vaiheilla. Silloin maailman väkiluvun arvioidaan olevan kymmenen miljardia. Maanosat ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti hyvin erilaisia, millä on myös suoria vaikutuksia niiden uskonnolliseen tilanteeseen.
Mihin väestönkasvu vaikuttaa?
YLE uutisoi 31.1.2022 seitsemän asiaa, joihin väestönkasvu vaikuttaa: (1) ruokaa tarvitaan lisää samalla, kun ilmastonmuutos aiheuttaa vaikeuksia joidenkin tuotteiden saatavuudessa, (2) luonto köyhtyy, kun uhanalaisten lajien määrä kasvaa, (3) siirtolaisuus ja maahanmuutto lisääntyvät, (4) megakaupunkeja eli yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupunkeja syntyy lisää, nyt niitä on 31 kappaletta, (5) maanosien suhteet muuttuvat, kun Afrikan väestönkasvu ohittaa Aasian väestönkasvun, (6) väestönkehityksen ratkaisevat nuoret, sillä tällä hetkellä alle 15-vuotiaita on jo kaksi miljardia, (7) katukuva muuttuu erityisesti Euroopassa eläkeikäisten määrän nopeana kasvuna.
Uskonnollinen kehitys
Viimeisimmät uskonnolliset tilastot on hyödyllistä sijoittaa väestönkasvun ennusteisiin. Sitä ovat tehneet vuosittain niin sanotut Barrettin tilastot. Ne on taas julkaistu vuoden 2022 alussa. Tilastoja on käytettävissä vuodesta 1900 alkaen. Viimeiset 38 vuotta tilastot ja arviot on saatu International Bulletin of Mission Researchin toimittamina.
Koko maailman noin kahdeksan miljardin väestöstä uskonnollisia tavalla tai toisella arvioidaan olevan runsaat seitsemän miljardia. Tämä luku on jatkuvasti noussut vuodesta 1900 lähtien.
Koko maailman väestöstä vuonna 1900 kristittyjä oli 34,5 prosenttia. Vuonna 2022 kristittyjä lasketaan olevan 32,2 prosenttia. Samaan aikaan on tapahtunut väestöräjähdys. Kolmasosa maailman väestöstä on ollut kristittyjä pitkälti toista sataa vuotta.
Kristittyjä arvioidaan olevan 2,6 miljardia ja muslimeja hieman alla kaksi miljardia. Yhdessä kristityt ja muslimit muodostavat 57 prosenttia maailman väestöstä. Näin kristittyjen ja muslimien vuoropuhelu on muodostunut yhä merkityksellisemmäksi.
Ennuste vuodelle 2050 osoittaa molempien uskontojen kannattajien määrän kasvua: kristittyjä 3,3 miljardia ja muslimeja 2,8 miljardia. Silloin heitä olisi 63 prosenttia koko maailman väestöstä.
Vähemmän luotettaviin tietoihin perustuneet ja julkisuudessakin esitetyt väitteet muslimien lukumäärästä eivät kaikilta osilta näytä pitävän paikkaansa. Vuonna 2050 kristittyjen määrän lasketaan olevan 34,2 prosenttia ja muslimien määrän 29,1 prosenttia.
Eurooppa on lähetyskenttä
Pohjoisella pallonpuoliskolla kristittyjen määrän arvioidaan edelleen laskevan ja erityisesti Euroopassa. Aasiassa ja Afrikassa kristittyjen määrät kasvavat voimakkaasti. Kun tämä on ollut jo pitkään suuntaus, suomalaisten ulkomaista lähetystyötä tekevien järjestöjen olisi syytä vakavasti miettiä sitä, miten ne voivat yhteistyökumppaniensa avulla tehostaa lähetystyötä ja evankelioimistoimintaa Euroopassa. Eurooppa ja Suomi ovat tästä näkökulmasta lähetyskenttiä.
Tilastollisesti arvioiden lähetystyöntekijöiden lähettäminen toisiin maihin tulee säilymään vielä vuosikymmeniä eikä sitä voi supistaa korostamalla vain paikallisten työntekijöiden toimintaa.
Uskontojen merkitys kasvaa
Barrettin tilastojen laatijat nostavat esille kolme hyödyllistä näkökulmaa.
Ensinnäkin maailman uskonnollistuminen jatkaa kasvuaan. Se ilmenee selkeästi monissa maissa, missä joko kristinusko tai islam on valtauskonto.
Toiseksi, uskonnollinen moninaisuus lisääntyy monilla alueilla. Niin on tapahtunut erityisesti Aasiassa. Eniten uskontojen moninaisuus on lisääntynyt kuitenkin Saksassa ja Yhdysvalloissa.
Uskontojen moninaisuuden näkökulmasta maailman ykkönen on Singapore, jossa peräti seitsemällä uskonnolla ja uskonnollisella katsomuksella on merkittävä asema. Uskonnollinen harmonia on poikkeuksellisen korkealla tasolla juuri Singaporessa. Minkäänlaista kiihottamista toisen uskonnon kannattajia kohtaan ei sallita vihapuheesta puhumattkaan.
Uskonnollisen moninaisuuden kehitys on ollut toisenlainen Saharan eteläpuolella, missä kristinuskon ja islamin kannattajien määrät ovat kasvaneet voimakkaasti johtuen osin siitä, että perinteisten afrikkalaisten uskontojen kannattajia siirtyy näihin uskontoihin.
Kolmanneksi tilaston laatijat pitävät huolestuttavana kristittyjen vähentyneitä henkilösuhteita muiden uskontojen kannattajiin. Rohkea arvio on, että 87 prosenttia buddhalaisista, hinduista ja muslimeista elävät niin oman uskontonsa piirissä, että he eivät tunne henkilökohtaisesti yhtään kristittyä. Yhdysvalloissa yli puolet muslimeista tuntee kristittyjä, mutta Euroopassa vain alle 18 prosenttia.
Aasiassa vain joka kymmenes muiden uskontojen edustajista tuntee henkilökohtaisesti kristittyjä. Tilaston laatijat tekevät myös mielenkiintoisen päätelmän, jonka mukaan Aasiassa uskonnottomilla on jonkin verran yhteyksiä kristityihin, koska monet läntisen maailman agnostikot ja ateistit ovat olleet aikaisemmin kristittyjä.
Solidaarisuuden osoittaminen
Barrettin tilaston laatijat kiinnittävät erityistä huomiota siihen, miten kristityt voivat osoittaa solidaarisuutta muiden uskontojen ja katsomusten kannattajia kohtaan. Se ei tarkoita oman indentiteetin häivyttämistä vaan rakkauden, kunnioituksen, ystävyyden ja vieraanvaraisuuden osoittamista. Siihen tarjotaan kolme perinteistä, mutta haastavaa ohjetta.
Ensinnäkin kristittyjen on opittava tapa, jonka avulla he voivat tulla hyvin toimeen eri kristillisten kirkkojen edustajien kanssa. Toiseksi kristittyjen on tultava toimeen muiden uskonnollisten ja uskonnottomien ihmisten kanssa. Kolmanneksi kristittyjen on työskenneltävä solidaarisuuden hengessä maailmanlaajuisissa kysymyksissä, joihin kuuluvat muun muassa koronapandemia, ilmastonmuutos, rakenteellinen rasismi, koulutuksen turvaaminen tytöille ja kaupunkien köyhälistön elinolosuhteiden korjaaminen.
Jaakko Rusama
