Kirjoittanut
Uskonnollisuuden ja vaurauden välistä suhdetta arvoitaessa tulisi huomioida myös uskontojen moni-ilmeisyys, suomalaistutkija toteaa.
Joissakin suomalaismedioissa on kerrottu Bristolin ja Tennesseen yliopistojen uudesta tutkimuksesta tulkiten sitä niin, että maallistuminen saa aikaan kansakunnan vaurastumista.
Tutkimuksen tehneeseen työryhmään kuulunut Alex Bentley kuitenkin toteaa The Independent -lehdessä, että vaikka muutokset uskonnollisuuden tärkeydessä ovat näyttäneet ennustavan muutoksia bruttokansantuotteessa eri maissa 1900-luvulla, se ei tarkoita välttämättä sitä, että juuri maallistuminen sai aikaan talouden kehittymistä.
– Kummatkin muutokset ovat voineet johtua jostakin erilaisella ajanjaksolla vaikuttavasta kolmannesta tekijästä, Bentley toteaa.
– Mutta ainakin voimme sulkea pois sen, että talouskasvu olisi ollut syy maallistumiseen.
Tutkimuksessa verrattiin erilaisten arvojen ja bruttokansantuotteen muuttumista noin sadan vuoden aikana 109 maassa. Tutkimuksellaan työryhmä halusi ottaa osaa keskusteluun, jossa on pohdittu sitä, edeltääkö vaurastuminen maallistumista vai toisinpäin.
Kritiikkiä
Jotkut kristityt ovat kritisoineet tutkimuksen pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä muun muassa siksi, että yhteiskunnalliseen talouskehitykseen vaikuttavat paljon pidemmän kuin vain sadan vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Lisäksi maallistumisen pitkäaikaiset seuraukset selviävät paremmin vasta tulevaisuudessa.
Kritiikkiä on annettu myös siksi, että tutkimus ei ota huomioon eri uskontojen ja uskonnollisuuden muotojen välisiä eroavaisuuksia. Åbo Akademin tutkijan ja IK-opiston opettajan Matti Kankaanniemen mielestä tutkimustulokset todistavat lähinnä, että valtiollinen uskonnollinen rakennelma ei ole toimiva.
– Esimerkiksi vapaakristillisyyden positiivinen vaikutus yhteiskunnalliseen vaurastumiseen ei tällaisessa tutkimuksessa näy, vaikka siitä on muissa yhteyksissä saatu vahvaa näyttöä, Kankaanniemi toteaa.
Tutkijoiden tekemän tilastoanalyysin perusteella talouskasvuun liittyi myös se, miten yhteiskunnassa asennoiduttiin ihmisoikeuksiin. Heidän mukaansa sekularisaatio johtaa talouskasvuun vain, jos siihen liittyy myös yksilön oikeuksien kunnioittamisen ja suvaitsevaisuuden lisääntyminen. Esimerkiksi tutkijat nostavat muun muassa naisten oikeudet aborttiin ja avioeroon, mikä on parantanut heidän mahdollisuuksiaan osallistua työelämään.
Toisaalta tutkijat myöntävät, että heidän ihmisoikeuksiin ja suvaitsevaisuuteen liittyvät johtopäätökset vaativat vielä lisää testausta.
Tutkimusartikkeli ilmestyi tieteellisessä Science Advances -julkaisussa heinäkuussa.
