Kirjoittanut
Juutalaisvastaisuuden voimistuminen selittyy islamin, ei kansallismielisyyden, nousulla. Ei-katolisten seurakuntien kasvu Ranskassa on laajaa mutta hidasta.
Evankeliset kristityt suhtautuvat suopeasti Ranskan valittuun presidenttiin Emmanuel Jean-Michel Frédéric Macroniin.
Noin 30 prosenttia protestanteista äänesti Pèlerin-lehden tutkimuksen mukaan vaalien ensimmäisellä kierroksella Macronia. Kansallismielisen Marine Le Penin taakse asettui 20 prosenttia protestanteista.
– Macron varmaankin ylläpitää avoimempaa ilmapiiriä Ranskassa. Aika näyttää, mitä päätöksiä tehdään, arvioi Lyonin esikaupunkialueella toimiva helluntailainen lähetystyöntekijä Mikko Haakana paikallisten kristittyjen tuntemuksia vaalien jälkeen.
Tunnustavat katoliset asettivat Pèlerinin mukaan konservatiivi François Fillonin taakse. Muslimit puolestaan kokivat sosialisti Jean-Luc Mélenchonin itselleen läheisimmäksi.
Ranskassa ei nähty samanlaista kehitystä kuin Yhdysvalloissa, jossa evankeliset asettuivat kansallismielisen, perinteisiä arvoja kannattaneen ehdokkaan taakse. Syynä saattaa olla se, että kansallismielisyys Ranskassa suosii nimenomaan katolisuutta.
Taistelu hunnuista
EU-myönteinen keskustaliberaali Emmanuel Macron on ilmaissut olevansa Ranskan sekularistisen perinteen kannattaja, mutta suhtautuvansa suopeasti uskonnon näkymiseen ranskalaisessa yhteiskunnassa.
– Meillä on velvollisuus huolehtia siitä, että jokainen voi harjoittaa uskontoaan arvostavassa ilmapiirissa, Macron sanoi viime kesänä Le Figaron mukaan.
Ranskassa keskustelu kulminoituu musliminaisten huntuihin. Macron ei kannata huntujen täyskieltoa. Toisaalta hän on ollut huolissaan uskontojen eriytymisestä ja radikalisoitumisesta. Yksityisissä kouluissa ei hänen mukaansa saisi ”painottua Koraani tai Toora maallisten oppikirjojen kustannuksella”.
Sekularismin perinne
Ranska on tunnettu länsimaisen sekularismin eli yhteiskunnallisen maallistumisen alkukotina. Ranska erotti kirkon ja valtion toisistaan ensimmäisen kerran jo suuren vallankumouksen yhteydessä vuonna 1789.
Katolisuus on yhä vahva voima ranskalaisessa yhteiskunnassa. Huolimatta hallinnon määrätietoisesta sekularisoimisesta 61 prosenttia ranskalaisista määrittelee yhä itsensä katolisiksi – tosin Le Monden mukaan noin puolet heistä ei usko Jumalan olemassaoloon, ja vain kahdeksan prosenttia käy kirkossa viikoittain.
Uskonnottomiksi itsensä määrittelee noin 25 prosenttia maan väestöstä. Seuraavaksi suurin uskonnollinen ryhmä on islam, jonka piiriin kuuluu noin 8 prosenttia väestöstä.
Islam vahvistuu
Ranskan uskonnollista ilmapiiriä on viime vuosikymmeninä leimannut vahva islamin nousu. Sen voima nojaa pitkälti pohjoisafrikkalaisiin siirtolaisiin, mutta islam saavuttaa käännynnäisiä etenkin niiden piirissä, joiden uskonnolliset siteet kristinuskoon ovat löyhät. Muslimien usko on yleensä peruskristittyä sitoutuneempaa, mikä näkyy islamin vetovoimana. Noin 250 000 ranskalaista on viime vuosikymmeninä kääntynyt muslimeiksi.
Muslimien parissa on toki saatu todistaa myös toisenlaista kehitystä: lähetysjärjestö WEC:n mukaan viime vuosina noin 15 000 muslimia olisi Ranskassa kääntynyt kristityksi, eniten helluntai-karismaattisiin seurakuntiin.
Protestantit ovat maassa neljän prosentin vähemmistö.
Myös protestanttiset seurakunnat kasvavat
Mikko Haakanan kokemuksen mukaan perusranskalaiset suhtautuvat helluntailaisiin kristittyihin melko mutkattomasti.
– Suhtautuminen helluntailaisiin on sama kuin muihinkin evankelisiin. Evankelikaaleista olemme suurin ryhmä, Haakana kuvailee.
– Monet ajattelevat, että meidän sanomamme vastaa enemmän tai vähemmän katolisten evankeliumia. Monet pitävät meitä jopa parempana vaihtoehtona, muun muassa siksi, että papit ovat perheellisiä.
Ei-katoliset kristityt kohtaavat Pohjoismaista tuttuja ennakkoluuloja.
– Monet jotka kieltäytyvät keskustelemasta tai vastaanottamasta kirjallista materiaalia, mutta muuttavat mieltään kuultuaan, ettemme ole Jehovan todistajia. Heihin suhtaudutaan kielteisemmin, Haakana kuvailee.
Erilaisten vapaakristillisten seurakuntien määrä on monikertaistunut ranskassa parinkymmenen vuoden aikana. Seurakunnat ovat usein pieniä: kasvu on laajaa mutta hidasta. Yksi näkyvä toimijoista maassa on ollut Hillsong-kirkko, joka on perustanut seurakunnat Pariisiin, Marseilleen, Lyoniin ja Massyyn.
Israel vetää juutalaisia
Ranska tunnetaan nykyisin hankalana maana juutalaisille. Antisemitististen asenteiden takana on islamin vahvistuminen, ja muslimien lojaalius palestiinalaisia ja muita arabeja kohtaan.
Kansallismielisyys ei ole näkynyt pääväestössä juutalaisvastaisuutena.
– Ranskassa ollaan hyvin tarkkoja tässä asiassa, Mikko Haakana sanoo.
Israelin maahanmuuttoviraston mukaan vielä kymmenen vuotta sitten alle 2000 juutalaista muutti maahan Ranskasta. Nykyisin vuosittainen Israeliin pyrkivien määrä on jo noin 8000 henkilöä.
– Tunnemme olomme nyt turvalliseksi, Israeliin muutama vuosi sitten perheineen muuttanut juutalaismies Dov Cohen kertoi CNN:lle.
– Parikymmentä vuotta sitten kaikki oli vielä hyvin Ranskassa. Mutta alkaen noin vuodesta 2000 samaa turvallisuuden tunnetta ei ole enää ollut.
Uutisessa mainittujen medioiden lisäksi lähteinä Evangelical Focus, New York Times ja Reuters.
