Kristallinkirkkaat vedet, valkoiset hiekkarannat, kirkkaansininen taivas. Kaikki Malediiveilla näyttää kuvankauniilta. Kuitenkin nämä saaret muodostavat valtion, joka on 14. sijalla Open Doorsin World Watch -luettelossa.
Malediivit on niin pieni maa, että muualla asuvat ihmiset tietävät siitä yleensä vain vähän. Malediiveista ei ensimmäisenä tule mieleen kristittyjen vainot, vaan lomakohde.
Millaista on elää sataprosenttisessa muslimimaassa?
Malediivit ylpeilee ”sataprosenttisella” muslimiväestöllään. Se on ainoa valtio maailmassa, joka edellyttää kansalaisiltaan islaminuskoa. Kääntyminen toiseen uskontoon on kielletty lailla. Käännynnäiset kohtaavat voimakasta painostusta perheen ja yhteisön taholta, ja he joutuvat usein lähtemään maasta. Viranomaiset kohdistavat kansalaisiin laajamittaista valvontaa, jotta poikkeamat islaminuskosta korjataan. Maassa ei ole kirkkorakennuksia eivätkä kristityt kokoonnu yhteen. Sikäläinen islamin tulkinta on hyvin lähellä talibanien harjoittamaa Deobandi-islamia, jonka tavoitteena on puhdistaa islam muista vaikutteista.
Eräs kristitty työläinen kertoi nimettömänä, millaista on seurata Kristusta sataprosenttisessa muslimimaassa:
”Malediiveilla on hyvin vähän uskovia”, hän kertoi. ”Heidän on usein vaikeaa olla yhteydessä heidän oman yhteisönsä ulkopuolella eläviin uskoviin. Usein he arkailevat kertoa tarinaansa ei-uskoville, koska myöhemmin voi käydä ilmi, kuka tarinan kertoi. Joistain on tiedotettu viranomaisille tai uskonveljiä teeskennelleet ihmiset ovat pettäneet heidät. Tämä on entisestään pahentanut epäluottamuksen ilmapiiriä maassa. Harvalukuinen kristittyjen joukko pelkää, että heidät tunnistetaan yhteyksistä ulkomaalaisiin kristittyihin.”
”Ollakseen malediivilainen on oltava muslimi,” hän jatkaa. ”’Malediivilaisen kristityn ei lasketa kuuluvan joukkoon maassa, joka väittää olevansa sataprosenttisesti islamilainen. Voidakseen elää kristittynä Malediiveilla, usko täytyy salata. Uskon harjoittaminen on vaikeaa, sillä paljastumisen pelossa kristityt eivät uskalla kokoontua yhteen tai ylistää Jumalaa.”
Raamatun tai muun kristillisen materiaalin hallussapito johtaa vankeusrangaistukseen. Puhuminen ulkomaalaisten kanssa on kiellettyä, ja pelko uskon paljastumisesta tekee malediiviläisen Kristuksen seuraajan äärimmäisen epäluuloiseksi. Toisten uskovien tapaaminen on vaarallista, samoin uskosta kertominen jollekin toiselle. Malediivilaisten tavoittaminen evankeliumilla on äärimmäisen haastavaa. Tiellä on monia esteitä, ja tavoittaminen on melkein mahdotonta. Jumala tekee kuitenkin työtään siellä, mihin valtion valvova silmä ei näe.
”Vaaditaan ihme, jotta malediivilaiset kristityt saisivat tulevaisuudessa lisää vapauksia,” hän sanoo.”Fundamentalistisen islamin suosio kasvaa, ja maan hallitus näkee paljon vaivaa vaaliakseen islamia maan virallisena uskontona ja kulttuuriperintönä. Tilanne ei jätä paljonkaan tilaa toivolle paremmasta. Malediivilaisille uskoville on rohkaisevaa pelkästään tietää, että heitä muistetaan rukouksin. Eläminen uskossa Malediiveilla on täynnä turvattomuutta ja epäluuloa. Silti kristityt ovat siellä valona ja suolana.”
Huolimatta vakavista rajoituksista, Kristus yhä tekee valtavaa työtä maassa. Kristittyjen rukoukset ympäri maailmaa ovat tarpeen, jotta sanoma Hänestä voisi mennä eteenpäin Malediiveilla.