Kirjoittanut
Pääsiäinen päättää 40 päivää kestävän paastonajan. Silloin juhlitaan haudasta noussutta Kristusta. Pääsiäisen viettoon kuuluu monia perinteisiä ruokia. Niistä monilla on kristilliset juuret.
Monien suomalaisten pääsiäisen herkkujen historia ulottuu katoliselle ajalle asti. Joidenkin juuret ovat jo esikristillisellä ajalla. Ruokatieto.fi -sivusto kertoo pääsiäisherkuista ja niiden taustoista.
Mämmi ja lammas muistuttavat Kristuksesta ja muna symboloi uutta elämää
Mämmi on kaikkien suomalaisten tuntema pääsiäisruoka. Mämmin kristilliset juuret ovat kaukana historiassa: Kun israelilaiset joutuivat pakenemaan Egyptistä, ei mukaan otettua leipää ehditty hapattamaan. Mämmi muistuttaakin Kristuksesta happamattomana leipänä, jota tulee syödä juhla-aterialla hapatetun leivän asemasta. Mämmiä syötiin alunperin Lounais-Suomessa – 1700-luvulla sitä syötiin pitkäperjantaisin leivän päälle siveltynä. Ruismaltaista imelletty herkku levisi vasta 1900-luvulla muualle Suomeen.
Muna symboloi ikuista elämää, joka murtautuu esiin munankuoren alta. Pääsiäismuna on myös Jeesuksen haudan ja ikuisen elämän vertauskuva – munan sisältä löytyvä yllätys muistuttaa siitä yllätyksestä, jonka naiset pääsiäisaamulla kohtasivat Jeesuksen tyhjällä haudalla. Ortodoksit eivät syöneet munia paaston aikana, joten varostoihin kertyneitä munia riitti pääsiäisenä syötäviksi, maalattaviksi, koristeltaviksi ja lahjoiksikin. Karjalassa alettiin koristella munia kananhoidon yleistyessä 1800- luvulla. Kananmunia myös käytettiin erilaisten leivonnaisten valmistamiseen ja keitettiin pääsiäisaterialle.
Suomessa pääsiäislampaan syöminen on yleistynyt vasta viime vuosikymmeninä, mutta monissa maissa sitä on syöty pääsiäisaterialla jo 600-luvulta alkaen. Lammas muistuttaa Kristuksesta, joka kuoli uhrikaritsana meidän syntiemme puolesta.
Jänistä pidettiin jo esikristillisellä ajalla kevään, hedelmällisyyden ja uuden elämän symbolina nopean lisääntymiskykynsä vuoksi. Saksalaiset liittivät kanin pääsiäiseen 1500-luvulla, mutta vasta 1700-luvulla saksalaisissa leipomoissa alettiin leipoa syötäviä pääsiäispupuja.
Paastonaikana ei aiemmin käytetty kananmunia eikä maitoa, joten niitä kertyi varastoihin. Hapatetusta maidosta valmistettiin rahkaa, josta puolestaan tehtiin monia pääsiäisherkkuja. Venäläinen pääsiäisen jälkiruoka, pasha, levisi Suomeen 1970-luvulla. Perinteisesti sitä on tarjoiltu kulitsan – pullataikinasta tehdyn makean venäläisen leivän – kanssa.
Suomessa on perinteisesti nautittu pääsiäisenä myös verimakkaroita, rieskoja, piiraita ja uunijuustoja. Pitkäperjantai oli aiemmin suomalaisille paastokauden ankarin päivä. Silloin syötiin vain kylmiä edellispäivän ruoantähteitä. Nykyisin paaston sääntöjä ei juurikaan noudateta, joten pääsiäisruokia syödään aterioilla läpi koko juhlapyhän.
