Kirjoittanut
Turun ja Savonlinnan välille valmistunut pyhiinvaellusreitti on linjattu niin, että mahdollisten majapaikkojen välimatka on 20–30 kilometriä.
Uuden pyhiinvaellusreitin linjaus on valmis. Seuraavaksi valmistellaan sen merkitsemistä.
Näin kertoo Pyhän Olavin Mannerreitti -hanketta vetävä Sami Tantarimäki Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
Hän uskoo, että reitti kiinnostaa kulttuurimatkailijoita laajemminkin.
– Kaikenlainen hiljentyminen ja luontomatkailu on nouseva trendi. Reitillä voi liikkua suomalaisella maaseudulla kaikkina vuodenaikoina. Tämä mahdollistaa paikallisten palveluiden kehittämisen, tuotteistamisen ja lisäämisen.
Jo nyt hanke on tuonut yhteen eri toimijoita alueellisesti:
– Mukana on ollut paikallisia aktiiveja, matkailuyrittäjiä, seurakuntia, kuntia ja muiden reitistöjen edustajia. Matkailun kannalta reittiajatus on houkutteleva: samanlaisista kohteista kiinnostunut voi kiertää helposti useita kohteita.
Pohjoismaissa on jo entuudestaan olemassa Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistö.
Turun ja Savonlinnan välinen uusi osuus tulee osaksi sitä.
– Se liittyy valmiiseen brändiin ja saa luontevan vauhdin kansainvälisillekin markkinoille, Tantarimäki toteaa.
Helppoa reitin suunnittelu ei kuitenkaan ole ollut.
– Osa haluaisi vaeltaa mahdollisimman rauhallisia teitä, jotta hiljentyminen olisi mahdollista. Jotkut puolestaan kaipaavat reitin varrelle mahdollisimman paljon nähtävää.
Uuden reitin kiintopisteinä toimivat Pyhän Olavin kirkot Lemussa (Masku), Yläneellä (Pöytyä), Kalannissa (Uusikaupunki), Lapissa (Rauma), Ulvilassa, Tyrväällä (Sastamala), Kalvolassa (Hämeenlinna) ja Sysmässä.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 rahoitettu Pyhän Olavin Mannerreitti -hanke päättyy vuodenvaihteessa. Sen jälkeen työtä jatkaa viime vuonna perustettu Suomen Olavinreitit ry.
– Tavoite on, että nyt valmisteltu mannerreitti saadaan hyväksytettyä osaksi virallista kulttuurireittiä muutaman vuoden sisällä.
