Kirjoittanut
Vilppulan nuorisotalo entisen kunnantalon kupeessa yllättää värikkäillä ja mukavilla tiloillaan. Kylän nuorisoa kymmenien vuosien ajan seurannut nuorisopalvelupäällikkö Ari Lillukkamäki suree alueella lisääntynyttä huumeiden käyttöä.
Pirkanmaalla sijaitsevan Vilppulan nuorisotalon jäänsinisellä seinällä komeilee ritari, jonka viirissä hulmuaa Mänttä-Vilppulan vaakuna. Ritarillinen rohkeus ja taistelutahto ovat nyt tarpeen, kun paikkakunnan kasvava huumeongelma on noussut jo valtakunnan uutisiinkin.
Mänttä-Vilppulan kaupungin palkkalistoilla on kolme nuorisotyöntekijää, joista Ari Lillukkamäen työnimike on nuorisopalvelupäällikkö. Kokemusta Lilli-lempinimellä tunnetulla miehellä on työstään kolmenkymmenenseitsemän vuoden ajalta.
– Onhan tässä tullut nähtyä sukupolvien tulevan ja menevän. Nuorisotaloa käyttävä ikäryhmä vaihtuu suunnilleen viiden vuoden sykleissä, Lillukkamäki toteaa.
Hän ei ole juurikaan törmännyt huumeisiin Vilppulan nuorisotalolla, joka on pääsääntöisesti auki maanantaista torstaihin. Talossa käy enimmäkseen ala- ja yläkouluikäisiä. Nuoretkin voivat kokeilla aineita, mutta huumeiden vakiokäyttäjät ovat yleensä heitä vanhempia, tai ainakin ongelmat alkavat näkyä selvimmin nuorten aikuisten ikäluokassa.
– Heillä päihteiden ja huumeiden käyttö on todennäköisesti alkanut jo paljon aikaisemmin. Siksi koen tärkeäksi nuorten saavuttamisen jo varhaisessa vaiheessa, jotta he omaksuisivat terveitä malleja ja elämää eteenpäin vieviä tavoitteita.
Elämyshakuisuus ovi päihteisiin
Lillukkamäki pohtii monen muun tavoin, miten Mänttä-Vilppulan kasvanutta huumeongelmaa voitaisi hillitä ja ennaltaehkäistä. Uutisoinnissa on tuotu esiin viranomaisten vastuuta, kolmannen sektorin merkitystä, poliisin puuttumista paikkakunnalta sekä työttömyyttä. Vilppulan vankilankin osuutta on pohdittu. Monet vapautuneet vangit jäävät asumaan paikkakunnalle. Osalla heistä on päihdetaustaa. Myönteinen asenne päihteisiin syntyy jo kuitenkin ennen kuin nuori on addiktoitunut päihteisiin. Vastuuta on paljon kasvattajillakin siinä millaisen mallin päihteiden käytöstä he kotona antavat lapsilleen.
– Elämyshakuisuus ja fiiliskeskeisyys ajaa helposti kokeiluihin. Mietin että ovatko nuorten suosimat piristävät energiajuomat jo mahdollisesti ensiaskel kohti vahvempia psyykkisiin toimintoihin vaikuttavia aineita.
Jotkut kykenevät rajaamaan päihteet vain bileisiin kuuluviksi, mutta monet jäävät koukkuun jo ensimmäisellä kokeilukerralla. Aineiden käyttö maksaa ja se näkyy rikollisuuden lisääntymisenä.
Rap-konsertti ja grilliherkkuja
Sosiaalisessa mediassa moni tuntuu tietävän paikkoja, joissa huumeita myydään. Joku kertoo tuntevansa nimeltä toistakymmentä myyjääkin. Resurssipulasta kärsivän poliisin vahvempaa puuttumista tilanteeseen toivotaan myös netissä tapahtuvaa huumekauppaa suitsimaan.
– Surullista, mutta neljän kaverin kuolema huumeisiin syys-lokakuussa ei varmaankaan myyjiä pysäytä, Lillukkamäki huokaa.
Nuoren kaipaamaa jännitystä, hyväksyntää ja kuulumista porukkaan täytyisi löytyä itsetuntoa tukevista, terveistä harrastuksista. Näiden tarjoamisesta nyt kannetaan Mänttä-Vilppulassa huolta. Lopullinen vastuu elämänsä suunnasta on kuitenkin jokaisella itsellään.
Lillukkamäki tekee kaupungin edustajana yhteistyötä Vilppulan Nuoli ry:n perustajan, Harri Mikkosen kanssa. Miehet sponsoreineen touhuavat 10. joulukuuta Vilppulan toimintakeskukseen tulevan rap-konsertin järjestelyissä. Ilmainen tapahtuma grilliherkkuineen on suunnattu eri ikäiselle nuorisolle. Rap-artisti Roni Samuel tuntee itsekin huumemaailman, mutta se ei ole konsertin pääasia, vaan tarkoitus on luoda rento tapahtuma ihan kaikille.
Nuoriso ja ukrainalaiset sydämellä
Rap-konsertin järjestelyissä mukana on myös Mänttä-Vilppulan helluntaiseurakunta, joka on Harri Mikkosen hengellinen koti. Nuorison lisäksi hänen sydämellään ovat Vilppulan kylällä asuvat kaksisataa ukrainan pakolaista, joita on ilmeisesti tulossa vielä sata lisää. He ovat isoin asiakaskunta kuukausittain tapahtuvassa hävikkiruuan jaossa. Sen yhteydessä on hengellinen tilaisuus Mikkosen omistamassa ja saneeraamassa entisessä teollisuushallissa.
– Nykyisin ihmiset ostavat mielellään punalaputettuja tuotteita hintojen kallistumisen vuoksi. Hävikkiruokaa ei ole enää entiseen malliin saatavilla jaettavaksi. Valtiovaltakin on karsinut osalta avustusjärjestöjä tukensa pois, Mikkonen kertoo.
