Kirjoittanut
Marjut Hovi on tutkinut uushenkisyyden ilmiöitä yli 30 vuotta. Hänen kantansa uushenkisyyteen pohjautuviin uskomushoitoihin ja -menetelmiin on selvä: Tulella ei pidä leikkiä, sillä valolta näyttävä voikin olla pimeyttä.
Ihmisten kiinnostus perinteiseen kristilliseen hengellisyyteen on katoamassa. Se koetaan jotenkin vanhanaikaiseksi ja aikansa eläneeksi. Yhä useampi hakee vastauksia elämän haasteisiin ja perimmäisiin kysymyksiin uushenkisyydestä. Jooga, shamanismi, enkelihoidot, kristalli- ja kallomeditaatiot, mindfulness, reikihoidot, akupunktio, homeopatia, luonnon mystiikka… Uushenkisyys ei ole yhtenäinen ilmiö, vaan kirjo monenlaisia henkisyyden ilmiöitä, niin uusia kuin vanhoja ja niiden yhdistelmiä.
– Suomessa on tällä hetkellä tarjolla yli 200 uushenkisyyteen pohjautuvaa uskomushoitoa ja -menetelmää, sanoo uushenkisyyden ilmiöihin perehtynyt Marjut Hovi.
Suomessa erityisesti jooga on lyönyt itsensä läpi. Kansalais- ja työväenopistot, kuntosalit ja liikuntajärjestöt tarjoavat asiakkailleen pitkän listan erilaisia joogan muotoja.
– Suomalaiset ovat suhteessa väkilukuun maailman eniten joogaava kansa.
Hovi muistuttaa, että joogan juuret ovat Intiassa ja hindulaisuudessa, myös buddhalaisella mietiskelyllä, jolla on yhtymäkohtia hindulaisuuteen, on lähtökohdat Intiassa. Buddhalaisuudessa meditaation korkein taso on valaistuminen eli pääsy tilaan, jossa kärsimystä ei enää ole.
Uushenkisyys mediassa ja kirkossa
Media on täynnä uushenkisyydestä innostuneiden ihmisten tarinoita. Niitä kerrotaan lainkaan kyseenalaistamatta, mistä ilmiöissä on kyse. Tähän myös viestintäkouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo on kiinnittänyt huomiota. Hän kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa (16.8.) saaneensa Journalismin kuolema -kirjaansa tehdessään haaviinsa liudan juttuja noituuden ja horoskooppien harrastajista, joiden annettiin esittää uskomuksiaan niitä mitenkään kyseenalaistamatta.
Uushenkisyys houkuttaa myös kirkon väkeä. Seurakuntalaisille tarjotaan esimerkiksi hiljaisuuden joogaa monissa seurakunnissa.
Kirkko ja kaupunki -media julkaisi elokuussa artikkelin, joka oli verkossa otsikoitu: ”Jos tarot-sana tuntuu pahalta, näitä voisi nimittää armon korteiksi” – pappi Henri Järvinen käyttää tarot-kortteja itsetuntemuksen lisäämiseen. Moni hieraisi silmiään nähdessään otsikossa tarot-sanan ja papin samassa lauseessa. Artikkelissa tarot-kortit esitetään varsin viattomassa valossa, jopa armon kortteina. Pappi ei kuulemma käytä kortteja ennustamiseen, vaan itsetuntemuksen lisäämiseen.
Tulella ei pidä leikkiä
Marjut Hovi luki artikkelin toimittajan pyynnöstä. Hän ihmettelee sitä, miksi kristillisessä toiminnassa pitää käyttää uushenkisyyden muotoja ja miksi ne ovat saaneet niin suurta suosiota.
– Luotan Jumalaan, joka ei tarvitse tarot-kortteja tai kristallipalloja. Meillä on suora yhteys Jumalaan Jeesuksen kautta. Meillä on Raamattu, rukous ja yhteys Jumalaan.
Hovi on myös huolissaan siitä, minkä viestin tarot-kortteja käyttävä pappi antaa papin työstä ja kristillisyydestä.
Suomalaiset ovat suhteessa väkilukuun maailman eniten joogaava kansa.
– Valtaväestö varmasti mieltää tarot-kortit ennustamiseen ja noituuteen liittyviksi. Vaikka siitä yritettäisiin tehdä jokapäiväistä ja arkista, se ei ole sitä.
– Meidän ei pidä leikkiä tulella. Saatanalle kelpaa ihmisen leikkikin ja yhtäkkiä voidaankin olla vakavammassa tilanteessa, kun ”leikkiin” sitoutuu henkivaltoja, Hovi varoittaa.
Sama koskee kaikkea muutakin uushenkisyyttä. Ihmiset etsivät niistä vastauksia, mutta voivat ymmärtämättömyyttään joutua syvälle pimeyteen. Hovi vertaa sitä väärään junaan hyppäämiseen.
Viattomuus ja hyvä tarkoitus eivät auta, kun on hypännyt väärään junaan. Se ei vie oikealle asemalle.
– Henkilön, joka uskoo vahvasti esimerkiksi johonkin enkelijuttuun, pitäisi nöyrtyä ja sanoa, että olen ollut väärässä, pyytää anteeksi ja ottaa vastaan Kristus. Ylpeys voi estää uskomista, Hovi arvelee.
Uushenkisyyden ilmiöiden kanssa tekemisissä oleva ihminen ei automaattisesti joudu pahojen henkivaltojen otteeseen, mutta se vaara on olemassa. Hovi rinnastaa uushenkisyyden harjoittajaa heikoilla jäillä kävelijään. Jos hyvin käy, jää kestää, mutta se voi myös rikkoutua ja jäillä kävelijä pudota jäihin. Toki on myös uushenkisyyden ilmiöltä kuulostavia hoitomuotoja, jotka ovat puhdasta humpuukia, eikä niihin kytkeydy hengellistä ulottuvuutta.
Tehtävä löytyy
Nokialainen Marjut Hovi tuli uskoon reilu 30 vuotta sitten silloisen naapurinsa keittiössä hiukset täynnä vaalennusraitoja. Uskova naapuri oli nimittäin kampaaja ja Marjut hänen luokseen saapunut asiakas. Nokian seurakunnan silloinen kirkkoherra, Marjutin vanha koulukaveri, Markku Koivisto oli kehottanut Marjutia menemään tapaamaan uskovaa naapuria, kun he olivat kadulla yllättäen kohdanneet ja Marjut oli kertonut kaipauksestaan palata seurakunnan yhteyteen. Nuoruudessaan Marjut oli ollut seurakuntanuorissa, mutta sittemmin vieraantunut seurakunnasta ja Jumalasta. Niinpä Marjut kolkutti naapurinsa ovea ja kysyi, josko voisi tulla laitattamaan raidat.
Pian uskoontulon jälkeen Marjut sai Jumalalta tehtävän. Ennen uskoontuloaan hän oli ollut kiinnostunut uushenkisistä ilmiöistä ja vaihtoehtoisista pedagogiikoista, syväsukellusta siihen maailmaan hän ei kuitenkaan ollut onnekseen ehtinyt tehdä. Uskoontulo muutti suunnan, siitä mikä ennen oli tuntunut kiehtovalta tuli varoituksen kohde.
– Jokin aika uskoon tulon jälkeen kuulin yöllä sanat: Hesekiel 3. Se on ainoa kerta, kun olen korvilla kuullut jotain yliluonnollista. Herättyäni aamulla luin Hesekielin kirjan kolmannen luvun alun, enkä ymmärtänyt mitään.
Myöhemmin Marjut sai eräässä tilaisuudessa vahvistuksen, että hänet on kutsuttu varoittamaan uushenkisyyteen liittyvistä asioista ja että Jumala antaisi hänelle voiman ja varustuksen tehtävään.
– Aloin vähitellen ymmärtää tehtävääni. Jumala johdatti minut hyvän raamatunopetuksen pariin. Raamattu tuntui ihanalta ja se alkoi avautua.
Ilmiön taustat syytä tutkia
Raamatun sana onkin ollut se, jonka pohjalta hän on uushenkisyyden ilmiöitä arvioinut ja tutkinut jo 30 vuoden ajan. Tuona aikana uushenkisyyden perusidea on pysynyt jokseenkin samana.
– Se on sitä samaa valhetta uudessa, hiukan eri nimisessä paketissa, Hovi toteaa.
Hovi ei miellä itseään varsinaiseksi uushenkisyyden asiantuntijaksi, vaan kokee kutsumuksekseen varoittaa siitä, kauneuteen verhoutuvasta pahuudesta.
Työuransa Marjut Hovi on tehnyt sosiaali- ja terveyshuollon alalla. Hän on ammatiltaan terveydenhuollon opettaja, erityisopettaja, työnohjaaja ja sairaanhoitaja. Uushenkisyydestä Hovi on kirjoittanut useita kirjoja, viimeisimpänä teoksen Kaunis pahuus (Perussanoma Oy 2022).
Varoittajan tehtävä on välillä ollut epäkiitollinen, sillä ihmiset loukkaantuvat, kun toinen varoittaa itseä kiinnostavasta ilmiöstä.
– Tiedän sen tunteen, kun istuu työpaikan kahvipöydässä, ja kun ihmiset hehkuttavat joogasta ja sitten tuot sen näkökulman, että oletko ajatellut joogan juuria.
Se on suurta armoa, kun voi tuntea synnintuntoa, katua ja tehdä parannusta synneistä.
Ei ole helppoa olla totuuden torvi, ilon pilaaja. Mutta paljon on myös heitä, jotka ovat kiittäneet ja heitä, jotka ovat haukkujen jälkeen tulleet myöhemmin kiittämään.
Marjut Hovi kehottaa tutkimaan ilmiöitä. Jos jokin erikoiselta kuulostava hieronta- tai hoitomuoto epäilyttää, kannattaa selvittää sen juuria ja taustoja.
– Esimerkiksi akupunktion perusta on taolaisuudessa, jossa on kyse yinin ja yangin tasapainottamisesta, Hovi kertoo.
Usein kristityllä epäilyksen ääni voi myös olla Pyhän Hengen varoittava kuiskaus. Sitä kannattaa kuunnella.
– Voi rukoilla, että Jumala johdattaa. Hän on luvannut johdattaa, kun rukoillen kuljetaan.
Synnintunto on suurta armoa
Marjut Hovin mielestä tänä päivänä pitäisi puhua enemmän synnintunnosta. Uushenkinen ihminen ei tunne syntiä eikä armoa. Hänen tavoitteensa on irtaantua ylenmääräisestä materiasta ja tietämättömyydestä ja kehittyä henkisesti mahdollisimman paljon. Synnintunto ei pääse yllättämään, kun erilaiset psyykettä liikuttavat menetelmät takaavat jonkinlaisen turtumuksen. Uushenkinen ihmiskuva pohjautuu humanistiseen ajatukseen, jonka mukaan ihminen on pohjimmiltaan hyvä, vaikka joskus hairahtuukin.
– Uushenkisessä ihmiskuvassa puhutaan siitä, miten ihminen pitää hyväksyä, eikä saa tuomita. Kuitenkin on eri asia, että ihminen hyväksytään Jumalan luomana kuin että hyväksytään ne synnit, joita hän tekee.
– Se on suurta armoa, kun voi tuntea synnintuntoa, katua ja tehdä parannusta synneistä. Se on julmaa, jos synnintunto pyyhitään eri metodeilla pois.
*
Artikkeli on julkaistu Elämä-lehdessä 9/2022
