Monikulttuuristuva yhteiskunta ja lisääntyvä maahanmuutto nostattavat välillä myös kriittisiä äänenpainoja. Onko kritiikki aina rasismia?
Helsingin ja Espoon hiippakuntien monikulttuurisuustyön sihteerin Mark Saban mukaan rasismi-sanaa käytetään nykyään myös väärässä merkityksessä.
– Esimerkiksi kriittinen suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan ei aina automaattisesti ole rasismia.
– Pitäisi oppia erottamaan toisistaan rakentava kritiikki ja viha. Rasismihan on nimenomaan vihaa, joka kohdistuu johonkin tiettyyn ihmisryhmään.
Saba muistuttaa, että vastuu maahanmuuttajan kotoutumisesta uuteen kotimaahan on kaksisuuntainen prosessi.
– Yhteiskunnan tehtävä on ottaa uusi tulokas vastaan ja tukea häntä uudessa ympäristössä. Maahanmuuttajan puolestaan tulee nähdä itsensä aktiivisena vaikuttajana, jonka tehtävä on myös itse työstää sopeutumistaan uuteen kulttuuriin.
– Maahanmuuttajan tulee myös kunnioittaa ja arvostaa uutta kulttuuria sekä pohtia, mitä annettavaa juuri hänellä voisi olla tälle yhteiskunnalle. Sekä vastaanottavan yhteiskunnan että maahanmuuttajan on tärkeää huomata, että kyse ei ole kulttuurien kilpailusta.
Rasismin taustalla usein pelko
Helluntailaistaustaisten kansanedustajien kriittisiä maahanmuuttopuheita Riston Voitto -lehdessä kommentoinut Pekka Havupalo näkee kristittyjen piirissä toisinaan ilmenevälle epäluulolle ulkomaalaisia kohtaan kaksi pääasiallista syytä.
– Valitettavasti kristittyjenkin keskuudessa törmää välillä rasistisiin äänenpainoihin, Suomen Helluntaikirkon hallituksen puheenjohtajana toimiva Havupalo toteaa.
– Voimakas sopeutuminen monikulttuurisuuteen oman kulttuurin ja uskonnon kustannuksella herättää vastarintaa. Esimerkiksi koulumaailmassa
kristillisten elementtien, kuten Suvivirren, pois jättäminen herättää väkisinkin asenteellisuutta.
Havupalo muistuttaa, että mahdollinen rasismi perustuu usein myös kohtaamattomuuteen.
– Mitä enemmän tunnemme maahanmuuttajia ja tutustumme heidän elämäntarinoihinsa, sitä vähemmän yleistämme yksittäisten maahanmuuttajien tekemiä rikoksia heitä kaikkia koskeviksi.
Hänen mukaansa pelko on usein hedelmällisin kasvualusta rasismille ja käytäntö puheita parempi ennakkoluulojen murtaja.
– Seurakuntien maahanmuuttajat pitää tehdä näkyviksi antamalla heille esimerkiksi palvelutehtäviä, Havupalo rohkaisee.
Hän muistuttaa, että kaikkien ihmisten yhtäläinen arvo taustaan katsomatta täytyy olla kristityn perusperiaate suhteessa maahanmuuttajiin.
