Kirjoittanut
Yhdysvaltojen presidentinvaalit järjestetään tämän vuoden marraskuussa. Jälleen eletään tilanteessa, jossa presidentiksi pyrkivät demokraattien ehdokas Joe Biden ja republikaanien ehdokas Donald Trump.
Nykyisen presidentin terveydentila ja hänen edeltäjänsä kulmikas persoonallisuus ovat lietsoneet monenlaista keskustelua. Tutkimusjohtaja, dosentti Juha Ahvio pitää mahdollisena, että demokraattien ehdokas vaihtuu vielä. Trumpille on kuitenkin vaikea löytää todellista vastaehdokasta.
– Trump on erittäin uskottava ehdokas, koska hän toteutti presidenttinä vaalikampanjassa lupaamiaan asioita ja sai aikaan esimerkiksi talouskasvua.
Äänestäjiä ei tunnu edes haittaavan, että Trumpia vastaan on nostettu useita rikossyytteitä. Ahvion mukaan rikossyytteillä ei ole merkitystä tavalliselle kansalle, koska he pitävät niitä mustamaalauksena ja yrityksenä estää Trumpin ehdokkuus. Rikossyytteistä useat ovat lähtöisin demokraattisen puolueen piiristä.
– Amerikkalaiset muistavat, millaista heidän jokapäiväinen elämänsä oli Trumpin aikana. Heidän keskimääräiset tulonsa lisääntyivät. Melkein kaikki positiiviset muutokset on menetetty Bidenin kaudella, toteaa LCCIU:n professori ja Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsila.
Konservatiivien ja liberaalien taisto
Donald Trumpin ja Joe Bidenin kannattajajoukot eroavat merkittävästi toisistaan. Trump on ollut suosittu presidenttiehdokas sekä konservatiivisempien amerikkalaisten kristittyjen että Tooralle uskollisten juutalaisten keskuudessa. Bidenia kannattavat puolestaan liberaalimmat kristityt.
– Trump on ajanut sellaista politiikkaa, mikä nousee konservatiivisen kristillisyyden eettisestä perusymmärryksestä. Hänen linjansa on edustanut perinteisempää amerikkalaista konservatismia, Juha Ahvio selittää.
Markku Ruotsilan mukaan Trumpin takana on 60–70 % protestanteista, yli 80 % evankelisista tai herätyskristityistä sekä yli puolet roomalaiskatolisista.
– Yli 97 % niistä amerikkalaisista, jotka rukoilevat, käyvät säännöllisesti kirkossa, lukevat Raamattua ja pitävät uskoaan tärkeänä asiana, kannattaa Trumpia, Ruotsila kertoo.
Donald Trumpin suuri suosio kummastuttaa monia suomalaisia. Amerikkalaiset eivät valitse presidenttiään Ahvion mukaan kuitenkaan persoonan perusteella.
– Tuki ei perustu henkilöihin, eli siihen, kuinka pyhittynyt uskovainen Trump on tai kuinka liberaali katolilainen Biden on, vaan heidän edustamaansa politiikkaan ja sen seurauksiin.
Konservatiivien määrä on kasvussa Yhdysvalloissa, ja nähtäväksi jääkin, mikä vaikutus kehityksellä on vaalitulokseen – vai onko sillä vaikutusta.
Media mukana mustamaalauskampanjassa
Markku Ruotsila ja Juha Ahvio kritisoivat suomalaista mediaa siitä, että se siteeraa kritiikittömästi amerikkalaisia vasemmistomedioita, jotka irrottavat Donald Trumpin yksittäisiä sanomisia asiayhteyksistään luomalla tietoisesti kuvaa esimerkiksi väkivaltaa uhkuvasta ja järjettömästä ehdokkaasta.
– Valitettavasti suomalainen media toistaa sanatarkasti faktana sen, mitä yhdysvaltalainen vasemmistomedia kertoo.
– Valitettavasti suomalainen media toistaa sanatarkasti faktana sen, mitä yhdysvaltalainen vasemmistomedia kertoo. Trumpin puheita ei tulisi ottaa koskaan kirjaimellisesti, vaan vakavasti. Hän ei käy sellaista keskustelua kuin tavanomaiset poliitikot tai tutkijat, Ruotsila selventää.
– Median tapa toimia on hyvin vastuuton. Median luomassa mielikuvapolitiikassa republikaanit nähdään pahoina, jotka ovat luomassa uhkaa, kun taas demokraatit ovat hyviä, mitä tahansa he sitten tekevätkin, Ruotsila näpäyttää.
Trumpin Nato-puheet ovat saaneet monet varpailleen. Yhdysvaltojen mahdollista vetäytymisestä Natosta tai kahdenvälisestä sopimuksesta Suomen kanssa on spekuloitu eri medioissa.
Ruotsilan ja Ahvion arvion mukaan tällaista vaaraa ei ole näköpiirissä. Donald Trump on halunnut heidän mukaansa lähinnä vastuuttaa puheillaan niitä Euroopan Nato-maita, jotka eivät ole täyttäneet velvollisuuksiaan puolustusmäärärahojen suhteen. Vastuu sotilasliiton puolustuksesta on haluttu sysätä Yhdysvaltojen hartioille. Vasta Ukrainan sota on saanut Nato-maat vahvistamaan omaa puolustustaan.
Postiäänestys mahdollistaa vaalivilpin
Amerikkalaisessa vaalijärjestelmässä on heikkouksia, jotka heikentävät vaalituloksen uskottavuutta. Ongelmia on aiheuttanut esimerkiksi se, että vain 13 osavaltiossa on vaadittu äänestyspäivänä kuvallinen henkilökortti.
Markku Ruotsila tosin uskoo, että asiassa on tapahtunut edistystä lakimuutosten myötä. Toinen luotettavuutta syövä järjestelmä on postiäänestys.
– Kukaan ei tarkista, kuka oikeasti täyttää äänestyslipun tai kuinka monta äänestyslippua henkilö täyttää, Ruotsila sanoo.
– Osavaltio lähettää jokaiseen kotiin äänestyslipun rekisteriensä pohjalta, jotka ovat tutkimusten mukaan vanhentuneita. Listoilla on miljoonia kuolleita tai pois muuttaneita henkilöitä sekä ihmisiä, joilla ei ole äänioikeutta. Kukaan ei tarkista, kuka oikeasti täyttää äänestyslipun tai kuinka monta äänestyslippua henkilö täyttää, Ruotsila sanoo.
Juha Ahvio kertoo, että postiäänestyskoneisto luotiin demokraattien taholta vaa´ankieliosavaltioissa ennen vuoden 2020 vaaleja vedoten pandemia-aikaan. Asiaa ajavien mielestä henkilöllisyyden todistamista ei voinut vaatia, koska se sortaisi vähemmistöjä. Tämän seurauksena myös laittomasti maassa olevat pystyivät äänestämään.
Kaksiosaisen keskustelun toinen osa esitetään antennikanavalla 16 tiistaina 26.3. kello 19.45 ja uusintana torstaina 28.3. kello 21.00. Ohjelmat on katsottavissa myös Permanto-suoratoistopalvelusta tästä ja tästä.
Elina Uusikylä
