Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Markus Leikola: Uskallus käsitellä oppiriitoja on kirkon koetinkivi

 

– Kirkon todellinen koetinkivi on siinä, kuinka paljon se aidosti kestää ja uskaltaa käsitellä erilaisia oppikäsityksiä ja ristikkäisiä näkemyksiä, joita kirkon sisällä on olemassa, arvioi pitkän linjan journalisti Markus Leikola.
Piispojen tulisi päästä nopeasti eroon maidonvalmistuksesta omaksutuista menetelmistä, laukoo nykyään kirjailijana ja konsulttina työskentelevä Leikola.

– Konfliktien välttäminen on yksi niistä asioita, joita ei ole kirjattu kirkon viestintästrategiaan, mutta tämä periaate näkyy kirkon toiminnassa käytännössä. Totean tämän paljon mediaa seuraavana ihmisenä, arvioi Markus Leikola Radio Deille.

Leikolan mukaan evankelis-luterilaisen kirkon piispojen julkinen toiminta ja medialausunnot muistuttavat teollista maidonkäsittelyä.

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

– Kun maito käsitellään, se ensin pastöroidaan ja sitten homogenisoidaan. Kirkon viestinnässä on pitkälti sama juttu. Pastorillinen äänensävy ja yhdenmukaisuuteen pyrkiminen – vaikka puhutaankin moniarvoisuudesta ja vuoropuhelusta – on leimallista, Leikola kuvaa.

Mediakonsultin mukaan kirkon ei tarvitse pitää päämääränään palstajulkisuuden maksimointia, mutta opillisista näkemyseroista avoimesti puhuminen piispallisella tasolla olisi Leikolan mukaan kirkolle eduksi. Mediatyötä läheltä seuranneena hän myöntää, että piispojen näkemyserot olisivat toki medialle herkullinen uutinen.

– Jos iltapäivälehdille skuupattaisiin kohuuutinen, että piispat ovat ilmiriidoissa opeista, niin kyllä se olisi isosti kansissa. Mutta olisiko se lopulta niin vaarallista, Leikola kysyy.

– Uskon, että ristiriitojen avoin käsittely on hyväksi kaikille instituutioille.

Kirkko mediassa julkkisten näyttäytymispaikka

Markus Leikola esitteli keskiviikkona Journalistiliiton, Suomen Lähetysseuran ja Helsingin seurakuntayhtymän järjestämässä Vakaumus, usko, media -toimittajaseminaarissa epätieteelliseksi mainostamansa kartoituksen siitä, miten kirkko nykyään mediassa näkyy.

– Yleisin tapa, jolla kirkko mediassa esiintyy, on olla julkkisten näyttäytymispaikkana joko häiden, konserttien tai muiden tapahtumien yhteydessä. Varsin vähän julkisuudessa näkyy kirkon institutionaalisen tai yhteiskunnallisen aseman pohdintaa.

Asiaa tutkiessaan Leikola sanoo yllättyneensä siitä, miten paljon kirkko ja kristinusko näyttäytyvät suomalaisessa mediassa pohjoisamerikkalaisten aiheiden kautta.

– Amerikka on se maa, jossa näytetään pohdittavan paljon enemmän kirkon ja yhteiskunnan suhdetta. Maassa ei ole kansankirkkoa, ja kirkon ja yhteiskunnan suhteet ovat erillään. Kristillisyys on kuitenkin vahvaa.

– Voisi sanoa, että uskonnollisuus on Amerikassa vahvempaa kuin kirkollisuus. En ole ihan varma, että meneekö se Suomessa näin päin.

Bussikuski ja jehovantodistajat tekivät vakaumuksesta uutisen

Leikola peräänkuuluttaa uskonnollisten ja ideologisten vakaumusten merkityksen pohdintaa osana toimitustyön käytäntöjä.

– Journalismin laatu on keskeisesti kiinni siitä, että mietitään ihmisten motiiveja ja toimintatapoja. Sitä minkälaiset arvot ja vakaumukset ohjaavat niin päätöksentekijöitä kuin arkisempaakin elämää.

– Vakaumus tulee mediassa esiin lähinnä silloin, kun siitä on näkyviä merkkejä, kuten esimerkiksi uutisoinnissa linja-autonkuljettajasta, joka sikhinä halusi käyttää turbaania. Näkyviin merkkeihin journalistienkin on helppo tarttua.

Leikola ihmettelee, ettei eri vakaumusten ja ideologioiden suhdetta ole julkisuudessa pohdittu erityisen syvällisesti, vaikka esimerkiksi keskustelu jehovantodistajien asevelvollisuudesta vapauttamisen oikeutuksesta nosti esiin vakaumukseen ja tasa-arvoon liittyvien kysymysten keskinäisen jännitteen.

– Aikanaan jehovantodistajat vapautettiin laajalla hiljaisella konsensuksella. Nyt on unohtunut vakaumuksen arvioiminen. On ruvettu puhumaan, ettei asepalveluksesta vapauttaminen ole tasa-arvoista kohtelua. Tasa-arvohan on vakaumus ja ideologia siinä missä uskonnollinenkin vakaumus. Aika usein jää huomaamatta, että erinäköiset ideologiat, arvot ja vakaumukset voivat olla törmäyskurssilla. Journalismin tehtävä olisi tehdä myös nämä törmäyskurssit näkyviksi.

Markus Leikolan haastattelu Radio Dein Ajankohtaistunnilla torstaina 23.5. klo 9-10. Uusinta klo 13-14 ja yöllä klo 01-02.

 
Dei, Nina Åström, artikkeliban 17.10.- (2/2)