Kirjoittanut
Marssi elämän puolesta -tapahtuman organisoija harmittelee, että aborttien vastustaminen nähdään ääriajatteluna, vaikka kyse on perusoikeuksista, jotka kuuluvat myös kaikkein pienimmille.
Marssi elämän puolesta järjestettiin ensi kertaa Helsingissä vuonna 2021. Marssin sytykkeenä toimi vuotta aiemmin lanseerattu OmaTahto2020-kansalaisaloite, jossa vaadittiin aborttilainsäädännön höllentämistä.
Marssiin osallistui noin kolmesataa ihmistä, ja sen tarkoituksena oli puolustaa syntymättömien lasten oikeutta elämään ja vastustaa aborttia. Lisäksi marssijat peräänkuuluttivat raskaana olevien naisten tukitoimien kehittämistä.
Marssi elämän puolesta -tapahtuman järjestivät Helsingin ja Kouvolan katolisten seurakuntien Elämän puolesta -ryhmät yhteistyössä Suomen evankelisluterilaisen lähetys-hiippakunnan ja Patmos Lähetyssäätiön kanssa. Oikeus elämään ry organisoi sunnuntaina 1.9. järjestettävän neljännen Marssin elämän puolesta -tapahtuman Helsingissä.
Oikeus elämään ry:n tavoitteena on turvata syntymättömien oikeudet yhteiskunnassamme vaikuttamalla esimerkiksi lainsäädäntöön. Yhdistys pyrkii myös herättelemään kristittyjä näkemään vastuunsa tässä asiassa. Alkuvuodesta yhdistys lähetti videotervehdyksen yli sataan seurakuntaan ympäri Suomea.
– Toivomme ja rukoilemme, että erityisesti uskovat heräisivät puolustamaan syntymättömiä lapsia. Pro life -työ on Herran mielen mukaista, yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Morgan-MacKay sanoo.
Puheenjohtaja harmittelee, että suomalaisessa yhteiskunnassa aborttien vastustaminen nähdään ääriajatteluna.
– Milloin ihmisestä tulee ihminen? Se on ydinkysymys. Kaikkein pienimmilläkin tulee olla oikeus elämään ja keholliseen koskemattomuuteen alusta asti. Se ei ole ääriajattelua, vaan kyse on perusoikeuksista.
***
Kirsi Morgan-MacKay kävi läpi kaksi aborttia, kunnes hänestä tuli syntymättömien lasten oikeuksien puolestapuhuja. Lue hänen haastattelunsa Uuden Tien verkkolehdessä. Jutun lukeminen edellyttää lehden tilausta.
