Suomen Lähetysseuran tiedottajana työskennellyt Ann-Christine Marttinen ja seksuaaliterapeutti Helka Silventoinen selventävät lausuntojaan lähetysjärjestöissä ilmenevästä lasten hyväksikäytöstä. Aihetta käsiteltiin Radio Deissä 3.4. kuullussa Viikon debatissa ja debatin sekä muun Radio Dein saaman lähdeaineiston pohjalta tehdyssä Seurakuntalainen-portaalin uutisessa 2.4. otsikolla: ”Suomalaisia lähetysjärjestöjä epäillään lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.”
– Haastattelun aikana mainitsin, ettei Suomen Lähetysseura ole ainoa lähetysjärjestö, jossa on ilmennyt hyväksikäyttöä. Globaalilla tasolla olen kuullut vuosien varrella tapauksista välikäsien kautta, mutta en ole saanut tietoa keneltäkään hyväksikäytön uhrilta suoraan. Aikuisilta samani varovaiset vihjeet olen pyytänyt viemään epäilyksen esittäjien omien organisaatioiden käsiteltäviksi, Ann-Christine Marttinen selventää.
– Ainoat uhrit, jotka ovat puhuneet minulle suoraan, ovat Suomen Lähetysseuran nuoria. En ole myöskään toiminut kenenkään muun kuin Suomen Lähetysseuran lähetyslasten tukihenkilönä hyväksikäyttötapauksissa.
Radio Dein muista lähteistä Marttisella ei ole tietoa.
Helka Silventoinen kertoo toimineensa vuosikymmenien ajan monenlaisissa asioissa tukihenkilönä lukuisille eri lähetysjärjestöjen lähetyslapsille. Taiwanin oppilaskodin tapausta vastaavaa laajamittaista hyväksikäyttöä hänen tietoonsa ei ole tullut muualta. Hän pitää sitä poikkeuksellisena. Yksittäisiä tietoonsa tulleita tapauksia hän ei voi yksilöidä tarkemmin.
– Se, onko minun luonani käynyt terapia-asiakkaita joistain lähetysjärjestöistä tai ei, on vaitiolovelvollisuuden alainen asia. Missään tapauksessa en kerro mitään yksityisiä tapauksia enkä ole kertonut niistä kenellekään.
– Olin lupautunut haastatteluun Janne Villan kirjan nostaman Taiwanin tapauksen vuoksi. En muussa tarkoituksessa. On surullista, jos kirjassa mainittu uhrien suuri lukumäärä sivuutetaan tällä tavalla ja aletaan mustamaalata muita järjestöjä, puhumattakaan mahdollisten muiden järjestöjen uhrien esille kaivelua.
Silventoinen toivoo kuitenkin, että jos mahdollisesti jossain järjestössä on lähetyslapsia, jotka jollain lailla oireilevat, heidät vakavasti otetaan ja asia tutkitaan, kuten Suomen Lähetysseurassa on esimerkillisesti tehty.
