Kirjoittanut
Masennuksesta kärsii joidenkin arvioiden mukaan jopa yhdeksän prosenttia suomalaisista vuosittain. Ystävän ja läheisen rooli tukijana on tärkeä, mutta vaativa, toteaa mielenterveystyön opettaja Annukka Häkämies.
Monen tuttava- tai perhepiirissä on masentuneita. Sairaus ei ole helppo läheisellekään. Vuoteessa viipyvää tekee mieli patistaa liikkeelle, alakuloista vaikka piristävälle lomaselle.
Tampereen ammattikorkeakoulun lehtorina työskentelevä Annukka Häkämies muistuttaa, että rinnallakulkijan ensisijainen tehtävä on vain olla läsnä ja kuunnella.
– Masentuneelle ei pidä ideoida ja tarjota tekemisiä. Innokas kannustaminen ei edistä tervehtymistä, päinvastoin, hän muistuttaa.
Kristittyjen on hyvä muistaa, ettei masennus eikä mikään muukaan sairaus ole rangaistusta synnistä.
– Ei ole viisasta asettua Jumalan asemaan ja ryhtyä kovasti pohtimaan, mitä kaikkea Hän tuon sairauden kautta haluaa kertoa.
Tukemisen muodot määräytyvät hädän olemuksen tai aiheuttajan mukaan. Hengelliseen hätään paras apu on sielunhoidollista.
Joka tapauksessa auttamiseen tarvitaan kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä.
– Kristitylle on tärkeintä pysyä uskollisesti ystävänä. Olen kuullut masennuksesta toipuneiden useita kiitoksia ja ihmettelyjä siitä, miten tietyt ihmiset jaksoivat läpi kuukausien ja vuosien ajan viipyä vierellä.
On ystäviä ja lähimmäisiä, jotka lohduttavat vakuuttaen, että on itse kokenut aivan samoin.
– Minä kehottaisin välttämään tämän tyyppistä empatiaa. Jumalan luomina olemme ainutkertaisia ja ainutlaatuisia. Kahta samanlaista ei ole. Halveeraamme Luojaamme, jos väitämme tuntevamme samalla lailla kuin joku toinen.
Jos masentunut väläyttää itsemurhan mahdollisuutta, on syytä toimia ja etsiä ammattilaisen apua pikaisesti.
– Sanat ovat osoitus siitä, mitä mielessä liikkuu. Joskus on tarpeen kysyä suoraan sitäkin, miten hän on aikonut sen tehdä. Jos vastaus tulee nopeasti ja selvästi, ei ole enää pitkä matka itse tekoon. Jos toteutustapa ei ole selvillä, on ehkä hieman enemmän aikaa.
Kuuntelun ja läsnäolon lisäksi kosketus voi olla hoitavaa.
– Joskus masentunut on niin lukossa, ettei sanoja tule. Lämmin kosketus saattaa yllättävästikin avata lukkoja. Voi esimerkiksi kammata hiuksia, hieroa lempeästi jalkoja tai vain pitää kädestä kiinni.
– Koskettamiseen on kuitenkin hyvä kysyä lupa.
