Kirjoittanut
Meidän olisi syytä tarkastella elämämme päämääriä uudelleen ja panostaa asioihin, jotka tuovat elämäämme lisää potkua, sillä olemme omaksuneet sellaisen hyvän elämän tavoittelun mallin, joka ei ole pitkällä aikavälillä kestävää.
Materiaalisen vaurauden tavoitteleminen ei riitä elämän suureksi päämääräksi vaan ihmisellä on tarve kytkeytyä osaksi suurempaa kokonaisuutta, sanoo Radio Dein Herätyksen! vieraana ollut Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Arto O. Salonen.
– Näyttää siltä, että tällä hetkellä haemme elämän arvoa asioista, jotka ovat kovin materiaalisia. Ratkaisuna voisi satsata enemmän asioihin, jotka oikeasti lisäävät elämän poltetta. Se on havahduttavaa, että ne asiat ovatkin sellaisia, joita voi lisätä aivan loputtomiin. Esimerkiksi pyrkiä olemaan enemmän läsnä omassa elämässään jatkuvasti ja antautua elämälle. Ja lähteä rakentamaan vaikka sosiaalisia vaurauksia, koska ne oikeasti puhuttelevat ihmisiä paljon enemmän kuin se, kuinka älykäs kännykkä on.
Me kiinnitämme huomiota lähinnä vauhtiin, mutta harvat kysyvät onko suunta oikea.
– Liian helposti meillä on fokus sellaisissa asioissa, jotka eivät anna niin syvää tyydytystä kuin mitä ne ehkä lupaavat. Ratkaisu tällaisen kestävyyden näkökulmasta on siinä, että mitä jos me lähtisimme fokusoimaan elämäämme asioihin, jotka antavat parempia sytykkeitä jokaiseen päivää ja kannattelevat arkeamme entistä enemmän.
Hohdokas huominen
Arto Salosen mukaan tämän ajan vitsaus, kokemus elämän merkityksettömyydestä, näkyy myös uupumisena ja henkisenä pahoinvointina.
– Me kiinnitämme huomiota lähinnä vauhtiin, mutta harvat kysyvät onko suunta oikea. Jos on epävarmuutta siitä, mihin olemme menossa, suunnan oikeellisuudesta tai siedettävyydestä, siitä aiheutuu henkistä pahoinvointia. Käytännössä elämme sellaisessa ajassa, että pystymme viidessä minuutissa kertomaan uskottavan dystopian, joka päättyy synkkyyksiin ja tuhoon, mutta emme osaa kertoa viidessä minuutissa sitä ylevää huomista, sitä Suomea 2050, joka on niin hohdokas, että kaikki haluavat lähteä sitä kohti etenemään.
Mieluusti etsii vielä monta tällaista merkityshorisonttia, joiden puolesta toimii arjessa ja oman osaamisen kytkeminen palvelemaan jotain suurempaa. Silloin liityt osaksi jotain itseäsi suurempaa ja se on iso inhimillinen tarve.
Salosen mukaan elämäntarkoitus löytyy siitä, että yksilö kytkeytyy osaksi suurempaa kokonaisuutta ja näitä Salosen merkityshorisontiksi nimittämiä asioita olisi hyvä olla useita.
– Elämän tarkoitus lähtee avautumaan hyvin viehättävästi niin, että tunnistaa itsessään asioita, jotka polttelevat eli tutustuu itseensä, ottaa minuudestaan jonkinlaista tolkkua. Ja huomaa, että jotkut asiat kiinnostavat enemmän kuin toiset ja yleensä sitten niiden asioiden varaan, jotka kiinnostavat, rakentuu myös osaamista, kyvykkyyttä, kompetenssia, taitoa. Ja sitten, kun on tunnistanut niitä taitoja ja kyvykkyyksiä, pistää ne käyttöön yhteiseen tarpeeseen eli pyrkii niillä hakemaan ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin tai planeetan kokoisiin haasteisiin tai oman suvun haasteisiin tai mihin hyvänsä.
– Mieluusti etsii vielä monta tällaista merkityshorisonttia, joiden puolesta toimii arjessa ja oman osaamisen kytkeminen palvelemaan jotain suurempaa. Silloin liityt osaksi jotain itseäsi suurempaa ja se on iso inhimillinen tarve.
Olemassaolon syvin tarkoitus
Arto O. Salosen mukaan tämän ajan pirstaleisuus aiheuttaa sen, että emme hahmota niitä kytköksiä, jotka liittävät meidät toisiimme osana isompaa kokonaisuutta. Usko voi myös antaa suuren syyn olemassaololle.
– Näiden kytköksien kautta me liitymme ihmisiin, asioihin ja ilmiöihin ja sitä kautta lähtee se mahdollisuuksia maailma rakentumaan, joka antaa olemassaololle sen tarkoituksen, syyn elää ihmisenä. Jumalan ja hengellisyyden kautta pystyy myös kytkemään itsensä osaksi jotain suurempaa ja sehän voi antaa erittäin suuren syyn olla olemassa. Vaikka olisi kristillinen elämänasenne, usko, kannattaa kuitenkin hakea niitä muitakin asioita, koska siitä tulee enemmän voimaa kasvaa täyteen ihmisyyteen.
Kuuntele koko Arto O. Salosen haastattelu:
