Kirjoittanut
Pikaruokajätti McDonald’s on liittynyt kasvavaan joukkoon suuryrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet vähentävänsä DEI-toimintaa (diversity, equity, inclusion – monimuotoisuus, tasa-arvoisuus ja osallistaminen).
DEI-aloitteet ovat viime vuosina olleet yrityksissä merkittävä teema, ja ne ovat näkyneet esimerkiksi rekrytointi käytännöissä, joissa on korostettu eri etnisiä taustoja, sukupuolten moninaisuutta ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. McDonald’s kertoo tiedotteessaan, että DEI-politiikan aikana saavutettiin merkittäviä edistysaskeleita, kuten sukupuolten välisen palkkaeron kaventuminen ja aliedustettujen ryhmien parempi edustus johtotehtävissä.
Näistä saavutuksista huolimatta yritys ilmoittaa luopuvansa monista käytännöistä. Esimerkiksi McDonald’s ei enää osallistu ulkoisiin kyselyihin, kuten HCR Corporate Equality Index -arviointiin, jossa mitataan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa yrityksissä.
Miksi DEI-aloitteista luovutaan?
McDonald’s ei ole tarkasti avannut päätöksensä taustoja. Samankaltaisia ratkaisuja ovat tehneet myös Walmart, Harley Davidson, Ford ja Target. Nämä yritykset ovat kohdanneet kritiikkiä erityisesti ”woketuksesta”, jossa yrityksiä syytetään edistyksellisen ideologian liiallisesta syleilystä taloudellisen menestyksen kustannuksella.
DEI viittaa monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallistumisen edistämiseen yrityksissä. Se sisältää toimia, jotka pyrkivät takaamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet eri taustaisille työntekijöille, korjaamaan historiallisia epäoikeudenmukaisuuksia ja luomaan inklusiivisen työympäristön. Käytännössä DEI voi tarkoittaa esimerkiksi kiintiöitä aliedustettujen ryhmien palkkaamiseen, erityiskoulutuksia henkilöstölle tai sukupuolten palkkaerojen aktiivista tarkkailua ja korjaamista.
Woke-ilmiö ja sen jakavat vaikutukset
DEI-käytäntöjä on viime vuosina kritisoitu osana laajempaa ”woke”-keskustelua. Woke viittaa alun perin tietoisuuteen yhteiskunnallisista ja historiallisista epäoikeudenmukaisuuksista, mutta termiä on alettu käyttää pilkallisesti kuvaamaan liialliseksi koettua poliittista korrektiutta. Tämä keskustelu on jakanut mielipiteitä jyrkästi: konservatiiviset ryhmät näkevät sen uhkana perinteisille arvoille, kun taas edistykselliset kannattavat sen tavoitteita tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.
McDonald’sin päätös kuvastaa suurempaa yritysmaailman murrosta. Kysymys kuuluu, miten yritykset voivat edistää yhteiskunnallista vastuuta ilman, että ne ajautuvat ideologisten kiistojen näyttämöiksi. On selvää, että DEI-käytännöt ovat olleet merkittävä tekijä yritysten brändimarkkinoinnissa, mutta myös taloudelliset ja sosiaaliset paineet voivat ajaa yritykset perääntymään näistä tavoitteista.
Jatkossa keskustelu DEI:n ja woke-ilmiön vaikutuksista tulee todennäköisesti jakamaan mielipiteitä entisestään. Konservatiivien ja edistyksellisten välinen kuilu näyttää syvenevän, ja yritysten on navigoitava tarkasti, jotta ne voivat säilyttää sekä uskottavuutensa että kilpailukykynsä polarisoituvassa maailmassa.
