Kun tsunami vyöryy rantaan, lähetyskentällä työntekijä kidnapataan tai kotimaassa järjestö saa kielteistä julkisuutta näkemystensä vuoksi, silloin kysytään kriisiviestinnän taitoja. Helsingin yliopiston lehtori, tutkija Salli Hakala painottaa, että kaikkien yhteisöjen tulee laatia suunnitelma, miten kriisissä toimitaan.
– Erityisen valmiina tulee olla kansainvälisen lähetysjärjestön, Salli Hakala toteaa.
Onnettomuustilanteista selvitään sujuvammin, kun järjestöllä on selkeä suunnitelma epätavallisten tilanteiden varalle. Etukäteen harjoittelemalla opitaan tuntemaan toisten toimintatapoja. Kriisitilanteessa pitää voida luottaa toisiinsa.
Uutisoinnin yhä nopeutuva tahti asettaa vaatimuksia myös kriisitiedottamiselle. Tietojen leviämistä mediaan ei voi kukaan estää, sillä media on kaikkialla.
– On vähän vanhanaikaista ajatella viestinnän toimivan organisaatio- ja keskusjohtoisesti, jolloin korostuvat johdon maine ja hierarkiat, Hakala sanoo.
Yhteisössä kaikki viestivät
Nykyaikaisissa mediayhteiskunnan verkostomalleissa varaudutaan eri vaihtoehtoihin. Yhteisössä kaikki viestivät. Jos toimittaja joutuu soittamaan kovin monelle, se antaa heti organisaatiosta byrokraattisen ja salailevan kuvan.
– Organisaatio ei ole enää viestinnän keskuksena, vaan media on ottanut sen paikan. Organisaatio ei voi päättää, mitä se haluaa viestiä vai haluaako se ylipäätään kertoa tapauksesta, sillä media on läsnä nykyisin kaikkialla – nopeasti ja jatkuvasti. Jokaisen taskussa on viestin; on läppärit, kamerat, langattomat verkot ja globaali yhteys. Aineistoa voidaan kierrättää ja muunnella mediassa loputtomasti, Hakala selittää.
– Myös sitä voidaan harjoitella, kuka vastaa ja mistä, kun toimittaja soittaa. Usein toimittaja tapaa ensimmäisenä siivoojan, sihteerin tai vahtimestarin, jolta hän kysyy. Ja on hyvä tietää, että ”kerran verkossa on aina verkossa”. Kampanjatkaan eivät ole vain tämän hetken kampanjoita, vaan sama aineisto voidaan nostaa aina esiin. Näinhän on käynyt paljon julkisuutta saaneessa Älä alistu! -kampanjassa, vaikka järjestäjät ilmoittivat sen loppuvan tiettynä päivämääränä, Salli Hakala muistuttaa mitä kampanjointi mediayhteiskunnassa tarkoittaa.
Johtajan kyvyt puntarissa
Tutkija sanoo, että kriisi testaa johtajan kyvyt toimia luovasti. Päätökset on tehtävä nopeasti, tiedon kuljettava joustavasti, ja siihen on voitava luottaa. Hän toivoo entistä enemmän uhrin näkökulmaa kriiseissä, myös yhteisön sisäisissä kriiseissä. Ensin on tiedotettava omaisille sekä omalle yhteisölle ja viranomaisille. Hätätilanteita varten johtajilla on oltava erilliset kännykkänumerot ja muut viestintävälineet, jotka eivät mene kovin helposti tukkoon lukuisista yhteydenotoista.
– Ihmiset ovat hädissään niin kauan kuin eivät tiedä, onko heidän läheisensä turvassa. Yhdellä ihmisellä voi olla kymmeniä läheisiä, jotka tukkivat nopeasti yhteydet kriisitilanteessa, Hakala sanoo.
Salli Hakalan koko haastattelu Uusi Tie -lehdessä numero 21
Suomen Ev.lut. kirkon kriisisivusto: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content2C5ADF
