Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

”Meitä pidetään koekaniineina”

 

Lasten sukupuolen vaihtamiseen tähtäävät hoidot puhuttavat Ruotsissa. Moni katuu päätöstä. Kuvituskuva. (Unsplash)

Lapsille tehdyt sukupuolenvaihdot ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti Ruotsissa.

Viime vuonna sukupuolidysforia-selvitys aloitettiin jo 500 ala-ikäiselle, kun niitä vuonna 2003 oli vain kymmenkunta. Nyt esiin astuvat sukupuolenkorjaustaan katuvat henkilöt. Ruotsin television ohjelmassa esiintynyt ”Mika” sanoo, että varsinkin tyttöjä käytetään koekaniineina.

Asiantuntijatkin huolissaan

Sukupuolenkorjausten lisääntyminen huolestuttaa muun muassa Ruotsissa. Maaliskuussa seitsemän lääketieteen ammattilaista, jotka työskentelevät Göteborgin yliopistossa ja Sahlgrenin yliopistosai-raalassa, kirjoittivat voimakkaan mielipidekirjoituksen Svenska Dagbladet -lehdessä. Sukupuolen vaihtamiseen tähtäävien hoitojen yleistyminen askarruttaa laajalti niin lääketieteen kannalta kuin eettisestä näkökulmasta asiaa tarkastelevia alan ihmisiä.

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

”Satoja lapsia altistetaan Ruotsissa vuosittain niin sanotuille hormonihoidoille ja sen jälkeisille sukuelinten silpomiselle ilman, että toimenpiteille olisi olemassa mitään tieteellistä tai kokemukseen nojaavaa perustetta”, lääkärit kirjoittavat. Ei ole epätavallista, että toimenpiteet tehdään vastoin alaikäisen vanhempien tahtoa.

Allekirjoittajien mukaan on käsittämätöntä, että ilman eettisesti hyväksyttyä ja valvottua pitkäaikaistutkimusta ”hoidot” saavat jatkua, kun diagnoosit määritellään pikaisesti ja hormonihoitoja annetaan lääkeaineilla, joille sukupuolidysforia ei ole edes hyväksytty käyttötarkoitus.

He ihmettelevät, miksi rahoitusta tutkimuksen tekoon ei myönnetä. ”Miksi tämä kysymys on sekoitettu HBTQ-liikkeen ajamiin tärkeisiin oikeuskysymyksiin? Teini-iässä äkillisesti puhkeava sukupuolidysforia ei liity mitenkään aikuisten oikeuteen elää niin kuin tahtovat.”

Lääketieteen ammattilaiset ihmettelevät, mikä ajaa tätä räjähdys-mäistä kehitystä, ja kuka vastustaa maltillista, objektiivista tutkimusta.

Hoidot pysyviä ja peruuttamattomia

Tutkivasta journalismistaan tunnettu Ruotsin television SVT:n oh-jelma Uppdrag granskning kiinnittää 3.4.2019 huomiota tieteellisen tutkimuksen puutteeseen, joka käy ilmi myös hoitoalan omista dokumenteista. Sukupuolenkorjauksia tehdään ilman laatutakuita tai kunnon seurantaa.

Henkilö, joka haluaa vaihtaa sukupuolensa naispuolisesta mieheksi, on käytettävä hormonilääkitystä koko elämänsä. Fyysiset muutokset, jotka saadaan aikaan testosteronihoidoilla, ovat pysyviä ja peruuttamattomia. Hoitoa on seurattava säännöllisten verikokeiden avulla.

– Kyse on siis erittäin vakavasta hoidosta, norjalaisessa Rikshospitalet-sairaalassa Oslossa työskentelevä lääkäri Anna Waehre toteaa.

Myös Norjassa sekä Isossa Britanniassa lasten ja nuorten sukupuolisen epävarmuuden myötä yhä useammat ovat pyrkineet sukupuolen-korjaukseen. Puhutaan sukupuolidysforiasta, eli lapsi kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen kuin heidän biologiset ominaisuutensa näyttävät (dysforia = epämiellyttävä olo, huonovointisuus).

Uusi kasvava ryhmä sukupuolenkorjaushoitoon pyrkiviä ovat tytöt. Näillä 14-17-vuotiailla potilailla on paljon yhteisia tekijöitä. Yli puolella teinitytöistä on muita psykiatrisia diagnooseja. On anoreksiaa, autismia ja itsensä vahingoittamista sekä muita traumoja, kerrotaan tv-dokumentissa.

Uppdrag granskningin haastattelema ylilääkäri Per-Anders Rydelius Karoliisesta yliopistosairaalasta Tukholmasta ei myönnä, että hoito olisi koeluontoista, onhan siellä hoidettu jo 650 potilasta.

– Noudatamme koeteltua tutkimusmenetelmää. Totta kai tutkimusmene-telmiä pitää kehittää eri tavoin, mutta suurin osa niistä, jotka tutkitaan ja hoidetaan, ovat tyytyväisiä, Rydelius puolustaa.

Katuvien ääni

Esiin astuvat sukupuoltaan vaihtaneet, jotka myöhemmin katuvat nuorena tehtyä päätöstään. Tällaista ryhmää ei ole aiemmin tunnustettu edes olevan olemassa. Sosiaalisen median kautta toisensa löytäneitä katujia, joiden ongelmat eivät toimenpiteistä parantuneet, ovat löytäneet toisensa ja tulleet kaapista.

Ruotsalaisessa ohjelmassa esiintyvä joensuulainen ”Sametti” kertoo katuvansa sukupuolenkorjaustaan. Testosteronihoidoilla hänen ää-nensä madaltui, kasvonpiirteet muuttuivat ja kirurgisilla toimen-piteillä naisellisuus leikattiin pois. Mutta hän ei saanut apua perusongelmiinsa, joiden takia hän lähti hoitoihin.

– Nämä ovat peruuttamattomia toimenpiteitä. Tämän kanssa on elettävä loppuelämä, Sametti kertoo.

Hän on saanut takaisin identiteettinsä naisena. Hän kertoo, että diagnoosin tehnyt klinikka on myöntänyt tehneensä virheen. Se on hänen mielestään iso asia. Ja hyvä alku loppuelämälle.

Ongelmien syy ei ole sukupuoli

Ruotsalaisen kristillisen päivälehden Dagenin pääkirjoitustoimittaja Elisabeth Sandlund on kirjoittanut aiheesta lehdessään jo ennen näiden tapausten julkituloa.

”Vuodet kymmenen ja kahdenkymmenen iässä on jakso, jolloin jokai-nen ihminen etsii identiteettiään. Kysymykset kuka olen, mikä minusta tulee ja millaiseksi elämäni muodostuu, ovat polttavia. Näitä asioita pitää käydä perusteellisesti läpi viisaiden aikuisten kanssa. Mielialan ja tunteiden ailahtelu kuuluu puberteettiin, joka näyttää siirtyvän yhä aikaisemmaksi. Tiedämme, että lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi on laajempaa kuin koskaan. Pahin karhunpalvelus tälle tukevaa maata alleen etsivälle sukupolvelle on uskotella, että sukupuoli olisi ongelmien syy, ja että se voi-taisiin ratkaista nopealla juridisella kynänvedolla ja kirurgisilla toimenpiteillä.”

Kristillisen Clapman-instituutin johtaja Per Ewert vaatii ohjelman nähtyään, että Ruotsissa valmisteilla olevan sukupuolenkorjausta koskevan lain takaisin vetämistä. Lakiehdotuksen mukaan sukupuolenvaihto olisi mahdollista jo 15-vuotiaana.

Tv-dokumentissa esiintyvä ”Mika”, joka ei asian arkaluontoisuuden takia uskalla näyttää kasvojaan, on vihainen. Hän ei ymmärrä miksi sukupuolenkorjauksia tehdään hänenlaisilleen henkilöille, jotka kuuluvat tähän uuteen ryhmään. Hän katuu korjaushoitoja.

– Etenkin sukupolveni nuoret tytöt, jotka ovat vain vähän erilaisia eivätkä sovi tyypilliseen tytön tai naisen rooliin, ovat osa tätä suurta kokeilua. Olemme koekaniineja. Eikä ole tarpeeksi tie-dettä tämän takana. Millä lääketieteen alalla tehdään tällä tavalla ja leikitään ihmisten elämällä? hän kysyy.