Kirjoittanut
Mitä kummaa on meneillään, kun joukko naisia eri puolilla maailmaa päättää pukeutua joulukuun jokaisena päivänä mekkoon, ja kuitenkin kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin vaatteet?
Tea Vuorela ja Leena Lehtonen pukeutuvat joulukuun jokaisena päivänä mekkoon, ja lähes joka päivä he myös ottavat itsestään kuvan ja julkaisevat sen sosiaalisessa mediassa. Eivätkä he ole ainoita jotka tekevät näin, sillä lähes 6000 naista kymmenistä eri maista tekevät tässä kuussa samoin. Nämä naiset ovat osallistujia Dressember-kampanjassa, jossa taistellaan ihmiskauppaa vastaan.
Dressember-sivustolla kerrotaan, että kampanja käyttää muotia puhuakseen niiden naisten puolesta, joita on riistetty heidän naiseutensa vuoksi. Kun naiset ottavat vastaan tämän luovuuden haasteen pukeutumalla mekkoon joulukuun 31 päivän ajan, he puhuvat samalla maailman jokaisen naisen arvokkuuden puolesta. Dressemberin tarkoitus on lisätä tietoutta siitä, miten valtava, laajalle levittynyt ja nopeasti kasvava ongelma ihmiskauppa tänäänkin on. Kampanjan avulla kerätään rahaa ihmiskaupan uhrien auttamiseksi ja heidän vapauttamisekseen takaisin ihmisarvoiseen elämään. Keskiössä eivät siis olekaan mekot. Ne ovat vain väline, jolla kampanja toteutetaan. Mekot eivät muuta maailmaa, vaan sen muuttavat niitä käyttävät naiset.
Yllytyshulluudesta oli hyötyä
Tea ja Leena ottivat molemmat haasteen vastaan ensimmäisen kerran vuonna 2013. Tea kertoo, että ensin kannustimena mukaan lähtemiseen taisi olla yllytyshulluutta, mutta nyttemmin taustalla oleva ideologia on tullut tärkeämmäksi. Leena lähti mukaan nähtyään Facebookissa kaverinsa kirjoittaman haasteen lähteä mukaan. Mukaan lähtemistä ei ehtinyt kauaa harkita, sillä joulukuun alkuun oli silloin vain kaksi päivää aikaa. Mutta hyvää on aina kiva tehdä ja varsinkin silloin, kun sen voi ilman suuria järjestelyjä ujuttaa osaksi omaa arkeansa, Leena iloitsee.
Hän arvelee, että Dressemberiin liittyvä omien mekkokuvien julkaiseminen on hänen itsensä lisäksi monelle muullekin se kaikkein suurin haaste osallistumisessa, se tuntuu monen mielestä epäsopivalta ja itsensä esittelemiseltä. Vuosien myötä hän kuitenkin on tullut toisiin ajatuksiin:
– Olen huomannut, etten oikeastaan esittele itseäni, vaan pidän esillä kampanjaa. Omat kuvat ovat vain väline tuoda vaikeita asioita kaveripiirin pohdittavaksi. Mekkokuvat myös tasapainottavat keveydellään muuten niin synkkää ja vaikeasti lähestyttävää aihetta. Aluksi olin myös kriittisempi kuvien onnistumisen suhteen kuin nykyään. On tehnyt hyvää minäkuvalle ottaa ja nähdä paljon kuvia itsestään. Tältä minä näytän, ja olen ihan hyvä tällaisena.
Myös Tea kertoo pitävänsä mekkoon pukeutumisesta ja naisellisuudesta.
– Olen tunnustava kristitty, ja mielestäni Jumala on luonut sukupuolet erilaisiksi, joten naisellisuuden korostaminen sopii hyvin maailmankuvaani. Turhamaisuus ei silti sovi Dressemberiin, koska tärkeintä on kampanjan iskulause ”You can do anything in a dress”, eli se, että naisellisuus ei ole rajoite, eikä niinkään se, että asujen pitäisi olla viimeisen muodin mukaisia. Uusia mekkoja ei Dressemberiä varten tarvitse hankkia.
– Yhdelläkin mekolla pärjää, Leena muistuttaa. Jokainen meistä on myös luotu Jumalan kuvaksi ja mielestäni ei ole väärin myös ulkoisesti olla sellainen, joksi on luotu. Itselleni nousee mekkokuvista aina myös se ajatus, että jokaisella ihmiskaupan uhrillakin pitäisi olla mahdollisuus tällaisiin kuviin ja toisin päin: kuka tahansa näissä kuvissa olevista voisi olla ihmiskaupan uhri.
Tasa-arvon Suomessa voi yhä ostaa ihmisen
Dressember kääntää katseet maailmassa yhä rehottavaan ihmiskauppaan ja nykypäivän orjuuteen, josta suuri osa on seksiperäistä ihmiskauppaa. Australialainen ihmisoikeusjärjestö Walk Free Foundation arvioi vuonna 2014 maailman ihmisistä lähes 36 miljoonan elävän orjuudessa. Järjestön mukaan orjuutta on se, kun ihmisiltä väkivalloin tai petoksen avulla riistetään vapaus, ja tarkoituksena on hyötyä heistä taloudellisesti tai seksuaalisesti. Määritelmä kattaa myös määräaikaiset pakkotyöt, pakkoavioliitot, sekä lasten sieppaukset ja pakkovärväykset sotilaiksi.
On laskettu, että joka 30. sekunti uusi ihminen joutuu ihmiskaupan uhriksi ja 99 % uhreista ei koskaan selviydy. Myöskään Suomi ei ole ongelmasta vapaa. Suomen ihmiskaupan vastaisessa toimintasuunnitelmassa on arvioitu, että Suomi on vuosittain satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- tai kohdemaa.
Emme voi vain sulkea silmiämme
Leena kokee, että kristittynä hänen velvollisuutensa on pitää sorrettujen puolta:
– Moderni orjuus ja ihmiskauppa ovat valtavia, nopeasti kasvavia vääryyksiä tässä maailmassa ja niiltä on helppo ummistaa silmät länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Havahduin maailman eriarvoisuuteen toden teolla kymmenisen vuotta sitten, kun opetuslapseuskoulussa Afrikassa ja Aasiassa näin heikompiosaisten hätää läheltä. Sen jälkeen olen halunnut tehdä oman osani heikompien puolesta aina, kun siihen on tarjoutunut sopiva mahdollisuus. Ihmisarvo on mielestäni luovuttamaton ja tässäkin tilanteessa tahdon kohdella toisia siten kuin toivoisin itseäni kohdeltavan.
Teakaan ei ollut tullut juuri ajatelleeksi ihmiskauppa-asiaa ennen Dressemberin tausta-ajatukseen tutustumista. Nyt, tiedostettuaan asian, hän haluaa toimia tätä julmuutta vastaan. Julkaistessaan Dressemberiin liittyviä kuvia hän samalla kertoo siihen liittyvistä asioista.
– Uskon tuoneeni näkyvyyttä kampanjalle ja sitä kautta lisänneeni tietoisuutta näistä vähänpuhutuista vääryyksistä. Haastan kaikkia tukemaan International Justice Mission-järjestön ja A21-kampanjan kautta tehtävää kansainvälistä ihmiskaupan ja modernin orjuuden vastaista työtä. Minulla ja Leenallakin on omat Dressember-kampanjasivumme, joiden kautta lahjoituksen voi tehdä.
Näiden tahojen kautta Dressemberissäkin kerätyt varat ohjataan auttamistyöhön. Sen työn periaatteisiin kuuluu, että uhrin pelastamiseen sisältyy myös jälkihoito, apu omille jaloille pelastamisen jälkeen sekä oikeudenkäyntiprosessit. Yhden IJM:n toteuttaman vapautusoperaation keskihinta on 4500 dollaria. Onko se paljon vai vähän, kun kyseessä on ihmisen hinta?
Dressember oli aluksi perustajansa Blythe Hillin oma pukeutumishaaste. Hän halusi kokeilla, onnistuisiko pukeutumaan koko kuukauden ajan mekkoon. Koska seuraava kuukausi idean syntymisestä lukien oli juhlia täynnä oleva joulukuu, se sopi haasteeseen hyvin ja englanninkielinen sanaleikki (dress + December) oli valmis. Seuraavana vuonna haasteeseen osallistui myös Blythen tuttuja, ja innostuksen yhä kasvaessa hän päätti valjastaa mekkohaasteensa palvelemaan tärkeää työtä. Vuonna 2015 kampanjan kautta kerättiin jo yli 915 000 dollaria.
Dressember Finland-sivu Facebokissa: https://www.facebook.com/dressemberfinland/
Dressemberin virallinen verkkosivu: http://www.dressember.org/
