Kirjoittanut
Twitter kuohui, kun tamperelainen yliopisto-opiskelija kysyi, voiko miehellä tosiaan olla kuukautiset. Hänet leimattiin transvihaa lietsovaksi ja potkittiin hetkeksi pois kurssilta. Mitä siis voi ja kannattaa sanoa sosiaalisessa mediassa?
”Kannattaa valita sanansa siten, että ei loukkaa trans-ihmisiä ja valita sanansa siten, että niistä voi seurata keskustelu, jolla on jotain hyötyä.” – Silvia Modig
Suomalaisista 60 prosenttia kokee, että keskustelukulttuuri on mennyt huonompaan suuntaan. Peräti 79 prosenttia kokee, että kunnioittava sävy puuttuu. Tämä käy ilmi Ylen teettämästä tutkimuksesta, jonka perusteella käynnistetty uusi Hyvin sanottu – Bra sagt -hanke pyrkii parantamaan suomalaisten tapaa keskustella. Vasemmistolainen europarlamentaarikko Silvia Modig ja kokoomuslainen Wille Rydman pitävät kiinni jokaisen oikeudesta ilmaista itseään. Miten he sitten jatkaisivat lausetta: ”Sananvapaus on demokratiaa, mutta..”
– Sananvapaus ei tarkoita sitä, että voisi sanoa mitä vain. Sananvapaus tuo mukanaan aina vastuun omista sanoistaan, europarlamentaarikko Silvia Modig toteaa.
– Hankala, kun siinä on se ”mutta”-sana. Kyllä sananvapaus on kulmakivi demokratiassa. Silvia tuossa aiemmin viittasi siihen, että pitäisi valita sanansa niin, että ei loukkaa toisia. Toisaalta ei-loukkaavat väitteet tai sanomiset eivät sananvapauden suojaa tarvitse. Itse asiassa sananvapaus on olemassa juuri sitä varten, että saa sanoa sellaistakin, mikä mahdollisesti joitakuita ärsyttää tai ääritapauksessa jopa loukkaa, kansanedustaja Wille Rydman linjaa.
– Sananvapaus ei suojaa tiettyjä ihmisten oikeuksia loukkaavia puheita. Siinähän on aina se mutta. Me olemme sopineet yhdessä, että tietyin säännöin ja rajoituksin sananvapautta saa rajoittaa. Ihmisillä on mennyt rohkeus ja röyhkeys sekaisin. Kuvitellaan, että se olisi rohkeutta, että uskaltaa sanoa ihan mitä vain. Minun mielestäni se on pelkkää röyhkeyttä ja moukkamaisuutta, Modig lisää.
– Se on ensinnäkin totta, että ei sovi tehdä laittomia uhkauksia tai loukata kunniaa, kun puhutaan yksittäisistä henkiöistä. Mutta sitten oma kysymyksen asettelunsa on se, että kyllä maailmaan tyhmää puhetta mahtuu ja monet sananvapauden ”soturit” kyllä kommentoivat aika sopimattomia ja typeriä juttuja sinänsä. Mutta on eri asia, että pitääkö typeristä puheista ansaita paheksuntaa osakseen vai pitääkö niistä rangaista sakkojen muodossa, Wille Rydman haastaa.
Päivi Räsänen ja sananvapaus
Keskustelua sananvapaudesta on käyty monien somemyrskyjen jälkeen. Yleisimmät kuohuntaa aiheuttavat teemat ovat olleet maahanmuutto, sukupuoli-identiteetti, seksuaalivähemmistöt sekä uskonnon ja yhteiskunnan yhteiseloon liittyvät teemat. Yksittäisinä tapauksina näitä ovat olleet muun muassa Tampereen kansiareena Uros-live, Aki Ruotsala ja Pori Jazz, Turkkilainen jugurtti ja fetsi-päähine. Monelle kirkon ja yhteiskunnan teemoista tulee päällimmäisenä mieleen kuitenkin Päivi Räsänen(kd). Hänen raamattusiteerauksista ja kirjoituksista on tehty poliisille kaikkiaan viisi tutkintapyyntöä, joista kaksi on edennyt syyteharkintaan. Räsänen totesi Radio Dein Ex-Criminals-ohjelmassa olleensa kolmesti poliisikuulusteluissa, ja ainakin yhden tapauksen poliisikuulustelut ovat vielä edessä. Päätöstä käräjille menosta ei ollut tehty 10. päivään marraskuuta mennessä.
– Päivi Räsänen on usein puheillaan loukannut minua, mutta koskaan en ole kokenut, että minun pitäisi mennä poliisille tekemään rikostutkinta. Ne lähtevät [Räsäsen homoihin liittyvät puheet tai kirjoitukset] niin voimakkaasti hänen henkilökohtaisesta uskonnollisesta vakaumuksestaan. Päivi vastustaa minun ihmisoikeuksiani – mutta minä teen kaikkeni, jotta Päivillä olisi oikeus uskoa ja elää niin kuin hän parhaaksi kokee. Se että viisitoista vuotta kirjoituksia aletaan kaivaa, tuntuu minulle vieraalta, Modig toteaa.
”Niin kauan kuin voi Silvian kanssa tässä väitellä ja sen jälkeen mennä kaljalle, niin silloin kaikki on ihan hyvin.” – Wille Rydman
Modig katsoo Räsäsen puheiden olevan samanlaisia kuin esimerkiksi Puolan ja Unkarin johtajilla. Näiden maiden vastaavia keskusteluja europarlamentaarikkona seurannut Modig on nähnyt hlbt-ideologian koetun suurimpana uhkana yhteiskuntajärjestykselle ja arvolle aina kommunismin pelosta lähtien.
– Tämä yhteiskunnallinen keskustelu olisi tärkeämpi kuin mikä jonkin yksittäisen tviitin sanamuoto oli, Modig sanoo.
Wille Rydman on ihmetellyt aiemmin muun muassa kotisivuillaan olevassa blogissaan Päivi Räsäseen kohdistunutta esitutkintaa.
– Kyllähän se kieltämättä minun arkijärkeeni kuulostaa eriskummalliselta, että jos jostain raamattusitaatista voidaan epäillä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.
Kuuntele Viikon debatti [Radio Dei 18.11.2020]:
