Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokasen mukaan yhteiskunnan uskonnollisuus on vähentynyt niin merkittävästi, että kirkon on pakko pohtia, miten se voisi uudistua.
Kirkko tarvitsee syvempää luottamusta omaan asiasisältöönsä, evankeliumin sanomaan, Ruokanen kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla. Hän myös toivoo kirkon pystyvän pitämään herätyskristityt mukana toiminnassaan.
Ruokanen pohtii kirjoituksessaan kirkon nelivuotiskertomuksen lukemia ja sanoo kansankirkon idean olevan murtumassa.
”Kirkko ei voi enää laskea sen varaan, että nuorten ikäpolvien mielissä olisi ”hiljainen usko”, joka aktivoituu tietyissä elämäntilanteissa. Uudet sukupolvet ovat edellisiä vähemmän uskonnollisia, eikä uskonnollisuus tutkimusten mukaan lisäänny iän myötä.”
Ruokasen mukaan kirkossa on vallalla näkemys, jonka mukaan kansankirkko säilytetään pitämällä uskonnollinen profiili matalana ja sanoma niin mietona, että se kelpaa mahdollisimman monelle.
”Kirkon tulisi siis ”uudistua” mukautumalla yhteiskunnan arvoihin. Maailmassa ei kuitenkaan ole yhtään kirkkoa, joka olisi tällä strategialla saanut laskevat käyränsä nousuun”, Ruokanen tyrmää.
Vaihtoehtona hengellinen uudistuminen
”Toinen vaihtoehto, joka on alkanut saada papiston keskuudessa kannatusta, on etsiä kirkon teologista ja hengellistä uudistumista.”
Ruokasen mukaan kirkko tarvitsee syvempää luottamusta omaan asiasisältöönsä, evankeliumin sanomaan. Hänen mielestään on kirkon tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa, kykeneekö se välittämään hyvän sanoman ihmisläheisesti tavallisille ihmisille.
”Kirkon tulee vaikuttaa yhteiskunnan arvokeskusteluun kriittisesti omalta arvopohjaltaan. Samalla kirkon tulee edistää uskon edellytysten älyllistä pohdiskelua, kuten tieteen ja uskon dialogia, jota luterilaisuus on aina vierastanut.”
Ruokanen näkee toivon merkkeinä seurakunnat, joissa on panostettu jumalanpalveluksen toteuttamiseen, sillä niissä osallistumisluvut on saatu kasvuun. Hän mielestään on myös tärkeää pitää herätyskristityt mukana kirkon toiminnassa, sillä puolet kirkon toimintaan aktiivisesti osallistuvista on saanut vaikutteita herätysliikkeistä.
Miikka Ruokasen kirjoitus Helsingin Sanomien verkkosivuilla.
