Kirjoittanut
Miikka Ruokanen toivoo, että Esko Valtaoja alkaisi uskoa Jumalaan, jotta he voisivat pitää ikuisuudessa hauskaa yhdessä.
Dogmatiikan professori Miikka Ruokanen ja tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja keskustelivat Radio Dein Viikon Debatissa keskiviikkona siitä, miksi ihmiset yhä uskovat Jumalaan.
Ruokanen sai vastattavakseen kysymyksen, minkä vuoksi itseään hämäläiseksi peruspakanaksi kutsuvan Valtaojan kannattaisi uskoa Jumalaan.
Ruokanen vastasi toivovansa, että he voisivat tavata ikuisuudessa ja pitää siellä hauskaa.
Valtaoja innostui tästä kuvittelemaan, kuinka he keskustelisivat Radio Dein taivaallisessa vastineessa ”iankaikkisesta iankaikkiseen”.
Tekeekö tieto uskomisen turhaksi?
Ohjelman viimeisten minuuttien ilottelua edelsi vakavaa puhetta muun muassa maailman uskontotilastoista.
Kansainvälisen PEW-tutkimuskeskuksen mukaan uskonnottomien määrä maailmassa vähenee, mutta monissa läntisissä korkean koulutuksen maissa se kasvaa.
Maailman uskonnottomimpia valtioita ovat Tshekki, Viro, Hollanti ja Latvia.
Esko Valtaojan mukaan tilastot kertovat ranskalaisen valistusfilosofi Voltairen olleen oikeassa. Voltairen mukaan tiedon lisääntyminen tekee uskonnoista tarpeettomia.
Uskonnottomien määrän väheneminen koko maailmassa johtuu Valtaojan mielestä Afrikan suuresta syntyvyydestä.
Miikka Ruokanen huomautti, että vakaumuksellisten ateistien määrä ei ole lisääntynyt edes länsimaissa, joissa tieto ja hyvinvointi ovat lisääntyneet eniten.
‒ Kyllä ihmiset uskovat, vaikka tieto lisääntyy, he uskovat vain eri tavoilla. He muodostavat maailmakatsomuksensa itsenäisesti ja yksilöllisesti.
Valtaoja ihmetteli, eikö dogmatiikan professorille ole haastavaa se, että ihmiset eivät enää usko kirkon dogmeihin. Hän huomautti, että Suomessa vähemmistö kristityistä uskoo Jumalaan niin kuin kirkko opettaa.
Ruokasen mielestä kirkon tulee miellyttää ennen kaikkea ylintä työnantajaansa Jumalaa, vaikka kaikki eivät siitä pitäisikään.
Kärsimyksen ongelma ei tyhjene
Esko Valtaoja ja Miikka Ruokanen olivat samaa mieltä siitä, että kärsimyksen ongelma on kristinuskon vaikeimpia älyllisiä haasteita. Siihen ei kummankaan mielestä ole olemassa tyhjentävää vastausta.
Valtaojan mielestä vastausta ei löydy mistään uskonnosta, vaikka sellaista on yritetty rakentaa tuhansia vuosia.
‒ Tämä on minulle yksi osoitus siitä, että uskonnot eivät ole oikeassa, Valtaoja sanoi suorassa lähetyksessä.
Ruokanen etsi vastauksia ensimmäisen joulun ja pääsiäisen tapahtumista. Jumala syntyi ihmiseksi, jotta hän voisi kärsiä jokaisen ihmisen kärsimykset tämän kanssa.
‒ Meillä on kanssamme ristillä kärsivä Jumala, ylösnousemus ja uusi luominen. Nämä asiat tekevät kärsimyksen ongelmasta siedettävän, Ruokanen totesi.
Debatin toimittanut Veritas Forumin koordinaattori Danielle Miettinen kysyi Ruokaselta, ylittääkö Jumalan rakkauden määrä kaiken maailmassa olevan kärsimyksen määrän.
‒ Kyllä, Ruokanen vastasi.
Viikon debatti suorana lähetyksenä Radio Deissä keskiviikkoisin klo 9-10, uusinta klo 13-14 ja sunnuntaisin klo 20-21. Suorana ja lähetyksen jälkeen myös Radiot.fi-palvelussa.
