Eilen 9.4. vietettiin Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Pidämmekö kuitenkin kirjakieltämme jo liian itsestäänselvänä, kun sen juhlapäivään ei liity juurikaan juhlaperinteitä?
Mikael Agricola tunnetaan suomen kirjakielen isänä ja suomalaisena uskonpuhdistajana. Hänen vaikutuksensa omassa ajassaan ja se jälkeen on ollut valtavan merkittävä. Nykykielessämmekin on käytössä runsaasti Agricolan kehittämiä ilmauksia.
Raamatun suomentamisen ja suomen kirjakielen luomisessa Agricola oli keskeisellä paikalla rakentamassa Suomeen luterilaista kirkkoa. Agricola toimi ensin piispan palveluksessa, sitten Turun koulun rehtorina ja lopuksi Turun piispana.
Kirjakielen kehittäminen oli kuitenkin Agricolan töistä muistetuin. Raamatunkäännöstyöllä ja kirjakielten kehittämisellä on yhä tänä päivänä suuri merkitys lukutaidon leviämisen kannalta. Kirjakieli on arvokas asia, sillä se on niin suurelta osin rakentamassa kulttuuriamme ja identiteettiämme.
Agricolan päivälle perinteitä
Toistaiseksi Agricolan päivän profiilin nostattamiseksi on kilpailtu nimikkoleivonnaisen kehittämisessä. Viime vuonna järjestetyn kilpailun voitti puolukka-valkosuklaaleivoksellaan Heidi Harjula.
Agricola-leivoksen on tarkoitus muistuttaa maailmanlaajuisen lukutaitotyön merkityksestä osana ihmisoikeuksia. Helposti unohtuu, että oisin kuin meille suomalaisille, oikeus omaan kirjakieleen ja lukutaitoon ei ole kaikille kansoille itsestäänselvyys.
Leivonnaisen reseptin ja niiden asioiden, joita leivos symboloi, soisi leviävän. Muutakin kuin herkkuja voisi vielä kuitenkin lisäksi tälle juhlapäivälle kehitellä.
Lähde: Agricola.fi
