Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Mikael Pentikäisen mukaan uskonnoista puhuminen on medialle haastavaa. Pentikäinen otti kantaa myös vihapuheeseen ja pohti sen juuria tänään meneillään olevassa seminaarissa Helsingissä. Seminaarin nimenä on Suoraan sanoen vihapuhetta vastaan Puhukaamme hyvää toisistamme.
– Uskonnoista puhuminen on medialle haastava tehtävä. Se on vaikeaa muun muassa siksi, että kyse on näkymättömästä maailmasta, mikä hämmentää, Pentikäinen analysoi.
Pentikäisen mukaan yksi vihapuheen juurista on se kun joutuu kokemaan, ettei ole tullut kuulluksi.
– Sananvapaus ja uskonnonvapaus ovat sukua toisilleen. Ne on kirjattu peräkkäin myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa.
Pentikäinen huomautti, että molemmissa vapauksissa olennainen ulottuvuus on kuulluksi tulemisen kokemus.
– Ei riitä, että saa uskoa vapaasti, täytyy myös syntyä kokemus, että tulee kunnioitetuksi.
Pentikäisen mukaan vihapuhetta ja epäluuloa lisää myös tietämättömyys.
– Eräs koululaitoksen tärkeä tehtävä on lisätä tietämystä eri uskonnoista sekä omasta uskonnosta. Eri uskontoperinteiden ja näkemysten tuntemus auttaa vihapuhetta väistymään kunnioituksen tieltä.
Pentikäinen myönsi, että lehtijutut antavat joskus pintapuolisen tai jopa vajaaksi jäävän kuvan uskonnollisista liikkeistä ja ryhmistä.
– Liikkeet ja ryhmät voivat todellisuudessa olla hyvin erilaisia median antamaan kuvaan nähden.
Pentikäisen mukaan mediaa hämmentää välillä uskontojen ja liikkeiden sisäinen erilaisuus.
– On joskus vaikea ymmärtää kuka määrittelee uskon sisällön kun näkemykset eriävät voimakkaasti.
Pentikäinen totesi lopuksi, että yksi median tehtävistä on haastaa uskontoja muuttumaan sanavapauden ja tasa-arvon edistyessä yhteiskunnassa.
Seminaarin järjesti Uskontojen yhteistyö Suomessa ry – USKOT-foorumi. Seminaarissa pohdittiin uskontojen tehtävää suvaitsevaisuuden edistämisessä suomalaisessa yhteiskunnassa.Tilaisuudessa puhuivat myös muun muassa Elisabeth Rehn ja arkkipiispa Kari Mäkinen. Tilaisuuden avasi tasavallan presidentti Tarja Halonen.
