Digitaalinen ja sosiaalinen media avaavat kirkolle loistavia toimintamahdollisuuksia. Kärjistäen voisi sanoa, että kirkolle on synti olla hyödyntämättä tätä uutta tekniikkaa, sanoo Helsingin Sanominen entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen Sanan haastattelussa.
– Perinteisen median merkitys vähenee ja sosiaalisen median merkitys kasvaa. Jos johtavat kirkon edustajat, esimerkiksi piispat, haluavat johtaa ja vaikuttaa, heidän pitää olla sosiaalisessa mediassa. Moni siellä jo onkin, Pentikäinen toteaa.
Mediamiestä on kysytty aika ajoin konsultoimaan kirkollisia tahoja. Kirkko on pärjännyt mediassa pääsääntöisesti kohtalaisen hyvin, Pentikäinen arvioi. Kosketuspintaa kansaan on monella tasolla, etenkin paikallisissa medioissa.
– Digitaalisen median, internetin ja sosiaalisen median myötä tapahtunut valtava murros on kuitenkin ennen kokematon.
– Vielä ei ole tajuttu, miten suuresti median nopeasti muuttuva tilanne vaikuttaa kirkon kaltaisenkin yhteisön johtamiseen, sisäiseen elämään ja dynamiikkaan.
Paavi Franciscus on erittäin taitava hyödyntämään myös uutta mediaa ja puhumaan teoilla, Pentikäinen antaa positiivisen esimerkin. Hän kaivaa kännykästään esiin paavin twiittaukset, joita on kertynyt lyhyessä ajassa toista sataa. Englannin kielellä niillä on 3,1 miljoonaa seuraajaa. Pentikäisen omilla twiiteillä on 8600 seuraajaa.
Innovatiiviset mäntsäläläispapit, rehtori Saija Hellström ja kirkkoherra Mikko Seppälä, kehittivät taannoin ”twaarnan”. Se on twitter-saarna, jossa kirkkovuoden kunkin pyhän saarna on kiteytetty mikroblogipalvelu Twitterin yhteen 140 merkin mittaiseen viestiin.
– Kristillinen perinne on täynnä kiteytyksiä. Jokaisessa hyvässä puheessa ja saarnassa on aina jokin kiteytys, jonka saa tiivistettyä myös 140 merkkiin. Twiitin voi sitten linkittää syvällisempään puheeseen ja laittaa näkyville lähteet.
Lue koko juttu tämän viikon Sanasta
