Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Mikaelinseurakunta Turussa – tule sellaisena kuin olet

 

Koska Jumala hyväksyy jokaisen ehdoitta, pyrkii seurakuntakin toimimaan samoin. Juha Malmivirta, Nina Koskela, Kirsti Vuola ja kappalainen Pasi Jaakkola iloitsevat aktiivisesta toiminnasta. KUVA: ANNE LEPIKKO

– Olemme protesti suomalaiselle hautajaiskristillisyydelle, sanoo Mikaelin seurakunnan kappalainen Pasi Jaakkola leveästi hymillen.

Kokemus armosta ja rakkaudesta synnyttää iloa. Kirkossa saa olla hauskaa niin lapsilla kuin aikuisillakin. Mikaelissa tavoitteena on yhteisöllinen seurakunta, jossa on helppo tutustua toisiin ja kaikista välitetään.

Toiminnan keskiössä on Mikaelmessu, joka on seurakuntalaisten yhdessä toteuttama. Messu sisältää innostavan aloituksen, varustavan opetuksen, kohtaavan ru­kouksen ja hoitavan ehtoollisen. Tavallisesti messu alkaa papin vitsillä ja päättyy iltapalaan.

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

– Yleensä ne ovat huonoja vitsejä. Kuivat englantilaiset vitsit purevat porukkaan, Jaakkola virnistää.
Juha Malmivirta on Mikael-­messun yhteisön sparraaja. Hän hoitaa markkinointia ja viestintää.

Käytännön apua

Niille, jotka kaipaavat syvempää kohtaamista muiden kanssa, seurakunnassa on Kohtaamispaikat. Ne ovat muutaman kymmenen hengen vapaamuotoisia jumalanpalveluksia. Toteutuksesta vastaavat seurakuntalaiset.

Mikaelinseurakunta haluaa välittää Jumalan rakkautta myös tekojen kautta. Erään seurakuntalaisen tutustuttua Love People -verkostoseurakunnan toimintaan, tuotiin toimintamalli myös Mikael-yhteisöön. Joka toinen viikko lähdetään kadulle ja lähestytään ihmisiä tarjoamalla kahvia ja niskahierontaa. Tarpeen tullen voidaan myös rukoilla.

Pansion alueella kohtaamispaikan väki järjestää Toivon torstai -ruokakassi-iltoja. Se on tähän mennessä menestynein tapa tavoittaa uusia ihmisiä, Pasi Jaakkola kertoo.

 

Jutun on kirjoittanut Anne Lepikko

Lue koko juttu Uuden Tien sivuilta