Kirjoittanut
Piispa Mari Parkkisen mielestä on aiheellista suoda myös islaminuskoisille mahdollisuus kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa omasta uskonnostaan. Hän myös kannattaa lukioon yhteistä katsomusainetta, jotta opiskelu ei yksipuolistuisi.
Radio Dein Piispan kyselytunnilla oli keskiviikkona 5.3.2025 toimittajien tentattavana Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen. Journalisteina olivat paikalla Kotimaa-lehden toimittaja Mari Teinilä, Seurakuntalainen.fi-palvelun päätoimittaja Sari Savela sekä Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen.
Ajankohtaisena aiheena kyselytunnilla puhutti edelleen Israelin ja Gazan tilanne. Mari Teinilän mukaan kristityt tuntuvat jakautuvan kahteen leiriin suhteessa Israeliin. Hän kysyy, miten kristittyjen pitäisi ajatella Israelin ja Gazan tilanteesta.
– Ihan ensisijaisesti pitää ajatella ihmisten kärsimystä. Se on oikeasti kristityn tehtävä, piispa sanoo.
– Kun valitaan niitä puolia, niin jotenkin ajattelen, että edelleen kaiken keskiössä on sodan tuoma tuska ja hätä. Jos mietitään vaikka meidän omia sotiamme, niin tiedetään, kuinka moneen, kolmanteen ja neljänteen, sukupolveen se vaikuttaa.
Parkkinen pohtii kriisin molemmilla puolella olevaa tuskaa, joka tulee vaikuttamaan tästä eteenpäin moniin sukupolviin, kunhan sodan loppumiseen edes päästäisiin.
”Totta kai sen ymmärtää, että nämä pienet lapset ja heidän kohtalonsa on aivan järkyttävä. Samaan aikaan siellä toisella puolella on 14 000 lasta kuollut.”
Kun Hamas on luovuttanut panttivankeja Israeliin, mukana on ollut myös äidin ja lapsien ruumiit, joiden kerrotaan tulleen kuristetuksi. Sari Savela sanoo, että sosiaalisessa mediassa on ihmetelty, miksi piispat ovat olleet tästä hiljaa ja eivät ole tuominneet tapahtumia.
Mari Parkkinen kertoo olleensa Israelissa silloin, kun ruumiit luovutettiin. Hän pitää tekoja äärimmäisen julmina ja myös ruumiiden palautukseen liittyvää näytöstä, jonka Hamas järjesti.
– Onneksi siitä sitten he luopuivat, että seuraavat ruumiit luovutettiin vähän rauhallisemmin menoin.
– Se tilanne on äärimmäisen hankala. Totta kai sen ymmärtää, että nämä pienet lapset ja heidän kohtalonsa on aivan järkyttävä. Samaan aikaan siellä toisella puolella on 14 000 lasta kuollut. Se, että näitä jotenkin lähdettäisiin arvottamaan, että missä kohtaa pitää sanoa jotakin ja missä kohtaa ei pidä sanoa jotakin, se on hirveän vaikeaa. Sen takia ajattelen, että erityisesti pitää ymmärtää ja ajatella sitä yleistä ihmiskärsimystä, jota siellä tällä hetkellä koetaan, Parkkinen sanoo.
Miten piispat ottavat kantaa maailman asioihin?
Piispojen julkisia kommentteja on seurattu myös viime viikonloppuna, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili perjantaina Valkoisessa talossa ja keskustelu oli myrskyisä. Tapausta kommentoivat ainakin piispat Kaisamari Hintikka ja Jukka Keskitalo. Mari Teinilä kysyy, sopivatko piispat keskenään, kuka milloinkin kommentoi asioita.
Parkkinen kertoo, että jokainen itse päättää, mihin ottaa kantaa, ja yleensä ei ulostuloista sovita.
– Mutta sitten suuremmissa kirkollisissa kysymyksissä tai kannanotoissa on arkkipiispa, joka lausuu. Ihan tässä tavallisessa piispan arjessa kyllä jokainen tekee niitä omia päätöksiä.
Parkkinen kertoo itse ottavansa mieluiten kantaa julkisesti silloin, kun on kyse pienen ihmisen asioista ja puhutaan tuskan, kärsimyksen tai diakonian näkökulmista.
– Silloin haluaisin olla äänessä, Mari Parkkinen sanoo.
On tärkeää tulla tutuksi oman uskonsa kanssa
Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen kirjoitti marraskuussa Helsingin Sanomissa kolumnin, jossa hän puolusti katsomusopetusta. Sari Savela kysyy, millä argumenteilla Mari Parkkinen puolustaisi koulujen uskonnonopetusta?
– Erityisesti alakoulussa, jolloin lapsen kyky jäsennellä maailmaa ei ole vielä kovin laaja, niin ajattelen että on tärkeätä, että lapsi saa ihan oman uskonnon opetusta. Ja kun sitten ymmärrys vähän laajenee, niin sitten voidaan mielestäni myös tätä katsomuskasvatusta lisätä, Parkkinen sanoo.
– Ajassa, jossa on paljon erilaisia uskontoja ja moninaisuutta, on tärkeää tulla tutuksi oman uskonsa kanssa ja uskonnon kanssa, jotta sieltä voi sitten ponnistaa tutustumaan myös toisiin.
Piispa pitää hienona näkökulmana sitä, kun nykynuoret sanovat, että uskonnolliset symbolit saavat näkyä koulussa. Heitä kannattaa hänen mielestään myös kuunnella.
Islaminuskon uskonnonkoe osaksi ylioppilaskoetta
Keskiviikkoaamun uutisissa kerrottiin opetusministeriön työryhmän esityksestä, että islaminuskon uskonnonkoe otettaisiin osaksi ylioppilaskoetta. Radio Dein Kai Kortelainen kysyy Mari Parkkisen kantaa esitykseen.
– Kyllä se minun mielestäni on ihan aiheellista. Jos meillä on islaminuskoisia kirjoittamassa ylioppilaskoetta, niin heillekin se mahdollisuus suotaisiin kirjoittaa omasta uskonnosta, piispa perustelee.
”Lukioikäinen pystyy jo sen verran muodostamaan käsitystä maailmasta, että muiden uskontojen oppiminen on hyvästä.”
Työryhmä on myös sitä mieltä, että lukioikäiset oppilaat voisivat jatkossa opiskella mitä tahansa uskonnon oppimäärää tai elämänkatsomustietoa riippumatta siitä, mihin kirkkokuntaan tai uskontokuntaan he kuuluvat. Tukeeko piispa tällaista ajatusta?
Mari Parkkinen toteaa, että asiaan on liittynyt tähän asti ongelma, että kun oppilas kuuluu johonkin kirkkokuntaan, niin sitten hän on sen kirkko- tai uskontokunnan opetuksessa. Ja kun onkin haluttu osallistua elämänkatsomustietoon, niin on erottu kirkosta, jotta päästään toiseen oppiaineeseen.
– Ajattelen sillä tavalla, että lukioikäinen pystyy jo sen verran muodostamaan käsitystä maailmasta, että muiden uskontojen oppiminen on hyvästä. Mutta kyllä jotenkin kannattaisin ehkä yhteistä katsomusainetta, että se ei sitten myöskään yksipuolistuisi, piispa pohtii.
Miten piispa Mari Parkkinen suhtautuu sulkavalaiseen Valituskuoroon? Mitä havaintoja hän teki vieraillessaan Jerusalemissa? Saavatko piispat ottaa kantaa politiikkaan? Kuuntele koko Piispan kyselytunti uusintana lauantaina 8.3. klo 11 tai myöhemmin tänään Dei Plus -palvelusta.
