Kirjoittanut
Nikula ja MGtH laulattavat Kansanlähetyspäivillä yhteislauluja tyylilleen uskollisena.
– Ehkä pahimmat progerokin koukerot on karsittu pois, että ihmiset pysyisivät mukana, Nikula hymyilee.
Nikula pelkää hengellisten kesäjuhlien musiikista ensimmäisenä mieleen nousevan ajatuksen, että siellä vedetään virsiä hitaalla tempolla.
– Toki virsiäkin vielä veisataan, mutta monet niistä taipuvat bändillä säestettävään muotoon. Ennen pop oli hengellisessä musiikissa nuorten juttu, mutta aikaa myöten skaala on laajentunut. Bändimusiikki sopii vanhemmallekin porukalle. Aikaa myöten siihen on kasvettu ja siitä on tullut musiikillinen äidinkieli.
Turvallista tietä
Pop-musiikki on Nikulan mielestä pirstaloitunut moneen suuntaan. On metallimessua ja teknotyylistä hengellistä musiikkia. Koko kansan hengellisessä kesäjuhlassa hän haluaa kuljettaa väkeä turvallista keskitietä. Puoliakustinen, folktyyppinen, melodinen laulupoljento sopii Nikulan kokemuksen mukaan suurelle joukolle.
– Olisi riski ottaa tiukat hevimetalliriffit käyttöön ja rummuttaa isolla äänellä, vaikka se olisikin joillekin mieleen. Tarkoitus on, että musiikki palvelee juhlakansaa. Äänentoisto ei saa olla liian lujalla, että voi kuulla oman äänensä. Kun mukana on monen ikäisiä ihmisiä vauvasta vaariin, volumen pitää olla kohtuullinen ja kulloiseenkin tilaan sopiva.
Lue artikkeli Mikko Nikula: Musiikki puhuu äidinkieltä Uuden Tien verkkosivuilta.
Kansanlähetyspäivät alkavat huomenna Turussa.
