Kirjoittanut
Kun esiintyjä pääsee ratsastamaan yleisön nauruaalloilla, esitys sen kun paranee, sanoo komiikan ammattilainen Mikko Vaismaa. Hän kiertää parhaillaan Suomea Tupla V -stand-up-show:lla yhdessä koomikko Heikki Viljan kanssa.
– Pienestä pitäen haaveilin, että voisin tehdä työkseni komiikkaa, Mikko Vaismaa kertoo.
Suoraa reittiä esiintyväksi koomikoksi ei kuitenkaan ole, se piti löytää. Ennen heittäytymistään taiteilijanuralle Vaismaa opiskeli luokanopettajaksi ja teki opettajan työtä 14 vuotta. Samalla hän pelasi lentopalloa mestaruusliigassa aina 31-vuotiaaksi saakka.
– Tiesin, etten voisi tehdä samaan aikaan sekä esiintyvän taitelijan työtä että pelata lentopalloa, sillä molemmissa pitää matkustaa paljon, kolmen lapsen isä kertoo.
Kolmekymppisenä Vaismaa alkoi tosissaan miettiä, kuinka lapsuuden haaveesta voisi tulla totta ja mikä olisi se oma juttu.
– Kun kävin katsomassa vuonna 2004 stand-up-komiikkaa, ajattelin, että tässä se on.
Stand-up-ammattilainen Niko Kivelän esiintyminen Jyväskylän Seisomapaikkaklubilla teki vaikutuksen ja oli Vaismaalle se ratkaiseva sysäys kohti ammattilaisuutta. Mutta stand-up-koomikon työhön ei ole olemassa mitään koulutusta.
– Se vaatii lavalle nousemista. On hypättävä suoraan syvään päätyyn, Vaismaa kuvailee.
– Mulle se ei ollut iso askel, sillä olin esiintynyt ja ollut lavalla. Pienestä pitäen olen rakastanut esiintymistä.
Meni kuitenkin vielä muutama vuosi ennen kuin Vaismaa uskalsi irtisanoutua opettajan virasta vuona 2008 ja jättäytyä vapaaksi taiteilijaksi.
Hassu isä
Mikko Vaismaa on elänyt lapsuutensa Kurikassa, keskimmäisenä kolmesta veljeksestä. Vaismaa arvelee saaneensa huumorigeenit erityisesti isältään, jolla huumorin kukka kukkii. Hauskuuden harjoittelussa isoveli Kalle oli oivallinen aisapari. Teini-iässä veljekset Kalle, Mikko ja Jaakko perustivat Vaisguys-yhtyeen, joka kiersi seurakunnissa esittäen huumorisävytteistä musiikkia ja sketsejä. Koulussa Mikko oli se luokan hauskuuttaja – ainakin yksi heistä.
Jo varhaisessa vaiheessa Mikko Vaismaa ankkuroitui seurakuntaan. Perhe kuului vapaakirkkoon. Aikuisiällä Vaismaa on löytänyt luterilaisuuden.
Jyväskylässä asuvalla Mikko Vaismaalla, 53, on erityisopettajana työskentelevän Taina-vaimonsa kanssa kolme lasta ja yksi lapsenlapsi. Lapsista enää nuorin asuu kotona, muut ovat jo lentäneet pesästä. Tärkeä perheenjäsen on myös Elli-koira, joka kulkee perheen mukana niin maalla kuin merellä purjehdusreissuilla.
– Omassa perheessäni olen se hassu isä. Tosin lapset ovat suhteessa isäänsä paljon kriittisempiä kuin muut. Muistan, kun kerran luin lapsille iltasatua, yksi heistä sanoi, että ”äiti tuu sä lukemaan iltasatua, isä pelleilee taas.”
Mutta perheenjäsenet tietävät myös, millainen on kireä isä. Niitäkin päiviä ja hetkiä on. Eikä aina ole sopiva hetki huumorille.
– Joskus vaimo saattaa hermostua, kun menen hassuttelemaan silloin, kun hän tekee jotain keskittymistä vaativaa työtä. Silloin mun jutuille ei naureta.
Asenne ratkaisee
Mikko Vaismaa keikkailee ahkerasti. Loppuvuoden hän kiertää yhdessä koomikko Heikki Viljan kanssa Tupla V -stand-up-show:n kanssa ympäri Suomea. Yhteistä miehille on huumorin viljely positiivisuuden kautta.
– Keikkoja on vuodessa noin 150. Kyllä siinä saa kiertää, mutta tämä on juuri sitä, mistä olen haaveillut.
Voisi luulla, että ihmisten huumorintaju vaihtelisi alueittain Suomessa, että jossainpäin ymmärretään paremmin hauskan päällä ja toisaalla taas ollaan tosikkoja kädet puuskassa. Tämän Vaismaa tyrmää. Alueellisesti yleisöt eivät eroa toisistaan, joskin yksi paikkakunta on ylitse muiden. Tampereella on kuulemma erityisen hyvä yleisö.
Mutta sukupuolella on välillä. Vaismaan mukaan naisyleisö on esiintyjälle miesyleisöä otollisempi.
– Naiset ovat herkempiä heittäytymään hetkeen, miehetkin ovat hyvin messissä, mutta täysin miesvaltainen yleisö ei ole niin hersyvä kuin naisyleisö.
– Jos yleisössä on sata naista, heidät saan helpommin ääneen nauramaan kuin sata miestä, Vaismaa väittää.
Miehetkin ovat hyvin messissä
Koomikon kannalta ihanneyleisö on avoin ja valmiina eläytymään esiintyjän tarinaan. Parhaimmillaan esiintyjä ja yleisö punovat yhteistä tarinaa.
– Spontaanit jutut syntyvät, kun on läsnä, kuuntelee ja reagoi. Siinä ei voi alkaa miettiä, muuten tilanne menee ohi. Pään pitää antaa vapaasti assosioida.
Yleisöllä on iso merkityksen esityksen onnistumisen kannalta. Kun yleisö heittää bensaa liekkeihin, esiintyjä pääsee ratsastamaan yleisön nauruaalloilla ja esityksen taso paranee.
– Sen täytyy olla yleisöltä spontaania. Yleisö voi auttaa oikealla asenteella, että on valmis nauramaan. Esitys on vahvasti yhteistyötä yleisön kanssa.
Mitä, jos kukaan ei naurakaan?
– Se on ihan kauhea tilanne, onneksi sitä ei juuri tapahdu. Sellaista kyllä on ollut, että yleisö on nauranut vähemmän kuin odotin.
Huumorin rakennuspalikat
Hyvä huumori on Mikko Vaismaan mielestä oivaltavaa ja nerokasta. Aihepiiri voi olla mikä tahansa.
– Hyvää huumoria on myös se, että löydetään jostain ei niin ilmeisestä jotakin hauskaa.
Poliittista tai yhteiskuntakriittistä huumoria Vaismaa ei ole innostunut tekemään. Hänen mukaansa siinä on vaarana helppouden ansaan lankeaminen, että tyydytään vain haukkumaan hallitusta.
– Varmaan on muitakin aiheita, joista en tekisi huumoria.
– Tyylilajeista musta huumori ei ole mun juttu. Tiedän kyllä monta hyvää mustan huumorin tekijää, mutta itseäni se ei sytytä.
Eniten materiaalia esityksiinsä Vaismaa ammentaa omasta elämästään ja perheestään.
Kun Mikko Vaismaa tilataan keikalle, ja hän alkaa valmistautua esitykseen, hän on yhteydessä tilaajaan ja kyselee tältä tilaisuuden luonteesta ja tavoitteista ja keitä yleisössä on. Sen pohjalta hän ryhtyy rakentamaan esitystään.
– Katson omista valmiista sisällöistäni, mitkä osuisivat heidän ajatusmaailmaansa ja mitkä jutut voisivat toimia esityksessä. Sitten on juttuja, jotka syntyvät siinä hetkessä lavalla. Joka kerta menen yksilöllisesti keikalle, mutta en kuitenkaan täysin sisältöjä räätälöiden. Se olisi liian raskasta.
Vastalääke murheille
Raamatustakin Vaismaa löytää paljon humoristista materiaalia. Kun esimerkiksi Raamatun henkilöitä alkaa mielessään inhimillistää, sieltä löytyy paljon arkielämän hauskuutta. Jouluevankeliumia Vaismaa on joskus hyödyntänyt esityksissään.
– Kun enkelit ilmestyivät paimenille, paimenet sanoivat: ”Menkäämme nyt…” Eihän se käytännössä ole voinut mennä noin, vaan paimenet ovat varmasti keskustelleet keskenään: ”Näitkö saman kuin minä?” ”Mitä me teemme?” ”Menemmekö?” ”No, ei mehän näyttäisimme idiooteilta ja majatalossa ihmeteltäisiin, että keitä nämä oikein ovat?” Ja ketkä ovat jääneet laumaa paimentamaan ja ketkä ovat lähteneet. On hauska leikitellä, mitä kaikkea paimenet ovat jutelleet.
Mikko Vaismaa uskoo vahvasti, että Jumala on humoristi.
– Perustan väitteeni, ettei hän olisi osannut luoda meille huumoria, jos hän ei itse olisi humoristi.
Vaikka Raamatussa ei puhuta suoranaisesti huumorista, ilosta puhutaan sitäkin enemmän.
– Elämässä on riittävästi murheita, vastapainoksi tarvitaan naurunaiheita. Ilman naurua elämä olisi aika raskasta.
*
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Elämä-lehdessä 11-12/2024
