Suomen Pipliaseuran 2,5 vuotta kestänyt Uuden testamentin käännöstyö suoraan kreikankielisestä alkutekstistä suomenkielisille mobiilikäyttäjille on valmis. Mutta miksi oli tarpeen kääntää Uusi testamentti taas, Seppo Sipilä?
UT2020 voi sanoa saaneen erinomaisen vastaanoton. Myönteistä palautetta on tullut paljon, ja Uuden testamentin aloittavaa Matteusta on avattu kuukaudessa yli 100 000 kertaa.
– Täytyy myöntää, ettei me ihan tällaista menestystä odotettu, sanoo Suomen Pipliaseuran raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä.
UT2020 onkin tapaus. Se on paitsi ensimmäinen raamatunkäännös, jossa tekstin ymmärrystä on testattu lähes 3000 tavallisella käyttäjällä, myös Suomen ensimmäinen ekumeeninen raamatunkäännös. Kaikki kirkot ovat olleet mukana kommentoimassa käännöstyön edistymistä ohjausryhmätyön kautta.
Mutta on palautteen antajissa niitäkin, jotka eivät ymmärrä miksi Raamattua käännetään aina yhä uudelleen ja uudelleen?
– Raamattu kuuluu kaikille. Alkukielillä kirjoitettua tekstiä ei ole mahdollista ymmärtää ilman usean vuoden mittaisia kreikan, heprean ja aramean kielen opintoja.
– Ajattelemme, ettei ihmisen tarvitse suorittaa näitä opintoja voidakseen kohdata Jumalan. Autamme ihmisiä sellaisena kuin he ovat – heidän ei tarvitse muuttua. Koska kieli muuttuu jo 30-40 vuodessa ja raamatuntutkimuskin etenee, raamatunkäännöksiä on tehtävä aina uudelleen. Näin on aina ollut, ja näin tulee aina olemaan.
Tapaus maailman mittakaavassa
Sipilä konsultoi Pipliaseurassa työkseen samanaikaisesti useita Raamatun käännöshankkeita ympäri maailmaa, saamen ja muiden suomensukuisten kansojen kielistä aina Afrikan ja Aasian kieliin. Hän on tullut alalle omien sanojensa mukaan johdatuksen ja kovan tahtonsa eikä missään tapauksessa lahjakkuutensa ansiosta.
– Olen huono oppimaan kieliä. Matemaattisesti olen kyllä lahjakas, mutta vieraiden kielten sanat eivät tartu mieleen millään. Silti osaan nykyisin noin viittätoista kieltä.
– Rippikouluiässä aloin lukea Raamattua. Olen jälkikäteen miettinyt, että olin kyllä tosi motivoitunut, kun en luovuttanut vaikken ymmärtänyt kaikkia sanoja, ja ihmettelin kielen rakennetta ylipäänsä. Ihmettelin onko olemassa jokin syy siihen, että kieli on rakenteeltaan näin vaikeaa. Miten pyhiä tekstejä kuten Raamattu oikein käännetään: onko olemassa järkisyitä sille, ettei asiaa ymmärrä?
UT2020-käännöksen on tehnyt iso joukko akateemisesti ansioituneita asiantuntijoita. Pipliaseuran käännösryhmässä työskenteli raakakäännöksen kreikan kielestä suomeksi tehnyt eksegeetti Niko Huttunen ja kieliasiantuntija Tuomas Juntunen, joka päätyönään stilisoi raakakäännöksen luettavaan muotoon.
Julkaisu on ollut tapaus jopa maailman mittakaavassa, sillä se on maailman ensimmäinen raamatunkäännös joka on tehty alkukielestä suoraan mobiilikäyttöön.
– Siinä missä vielä vuoden 1992 Kirkkoraamattua kääntäessä ajateltiin julkaisualustana kirjaa, nyt kieli elää ja kehittyy nimenomaan mobiilikäytössä. Näin ollen olemme noudattaneet mobiilikäyttöä varten tehtyjä kielenhuolto-ohjeita. Luettavuuden kannalta silloin tärkeintä on lauserakenteen yksinkertaisuus. Siksi UT2020:n virkkeet koostuvat pääosin kahdesta, enimmillään kolmesta lauseesta, Sipilä kertoo.
Raakakäännöstä kansalle?
Miksei käyttäjille ei sitten voisi tarjota kreikan kielen raakakäännöstä ilman mitään suomen kielen muotoiluja?
– Kahdesta syystä. Ensinnäkään raakakäännöksestä ei saa lähestulkoon selvää. Aina kun kääntäjä kääntää, tulisi lopputuloksen olla tietysti ymmärrettävä, sillä eihän hän tee työtä itsensä vaan toisten ihmisten takia. Haasteenamme oli saada jopa 20-vuotiaat ymmärtämään Raamatun kieltä ja sen vertauksia. Jouduimme työssämme jatkuvasti punnitsemaan, osuiko arvauksemme 20-vuotiaan kielentajusta oikeaan.
– Toinen syy kääntämistyön loppuun asti saattamiseen on juuri se, ettei meille 2020-luvun suomalaisille ole enää täysin selvää miten Uuden testamentin sisältämiä yksityiskohtia tulisi tulkita. Siksi on hyvä, että tekstiä lukevat ja kommentoivat jo sen syntyvaiheissa muutkin kuin kääntäjät. Näin voidaan koittaa löytää sanamuotoja, jotka tuntuvat toimivan kaikille lukijoille yhtä hyvin.
Tulkinta on vaikeaa
Esimerkkinä Raamatun tulkitsemiseen liittyvästä vaikeudesta voidaan käyttää Paavalin kirjettä roomalaisille.
– Paavali kirjoitti kirjeensä tietyssä tilanteessa seurakunnalle, josta on kuullut yhtä sun toista juttua, mutta jota ei ole koskaan itse tavannut. Hän kirjoitti juuri roomalaisille heidän nimenomaisessa tilanteessaan, eikä esimerkiksi galatalaisille. Myöhemmin Paavalin kirjeistä etsitään yleisempää vastausta kysymykseen, mitä Jumala mahtaa tällä tekstillä sanoa koko maailmalle, vaikkei alkuperäiselle kirjoittajalle tämmöinen juolahtanut mieleenkään. Tulisiko käännöksen tässä tilanteessa seurata sitä, mitä Paavali sanoi roomalaisille, vai sitä, mitä Jumala sanoo meille silloin, kun näiden välillä on ero?
Uusi testamentti 2020:n rahoittivat pääosin evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus ja Suomen Pipliaseura. Vähemmistökirkot vastasivat omien edustajiensa kuluista.
Kuuntele Ylen Horisontin UT2020-erikoisjakso, jossa on mukana Suomen Pipliaseuran Raamatun käännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä, täältä.
UT2020
- käännetty alkukielestä suoraan mobiilikäyttäjille
- välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä
- tarkoitettu kaikenikäisille
- ekumeeninen ohjausryhmä antoi palautetta koko käännösprosessin ajan
- käännösjaksot testattiin tavallisilla lukijoilla, joita yhteensä lähes 3 000
- julkaistu osoitteessa raamattu.fi/ut2020 sekä Piplia-sovelluksessa. Jälkimmäisen avulla voi kuunnella Krista Kososen lukeman ilmaisen äänikirjan, ohjeistus sovelluksen käyttöön täällä.
Äänikirjaa on toivottu saataville myös ladattavana mp3-kirjana, ja se on tulossa myyntiin suurimpiin verkkokirjakauppoihin kuten Suomalaiseen kirjakauppaan, adlibris.fi:hin sekä Prisman verkkokauppaan joulukuussa. Käyttäjä voi tällöin ladata UT2020 äänikirjan omalle laitteelleen kertalisenssillä ja kuunnella sitä sovelluksesta riippumatta. Äänikirjalatauksen hinta on 28 euroa (ovh).
