Kirjoittanut
Maaliskuussa päätetään, millä ehdoilla pääsee virallisten kirkkokolehtien saajien joukkoon. Kansliapäällikkö Pekka Huokuna ei odota suuria muutoksia kolehdinsaajien pitkään listaan.
Syksyllä eläkkeelle jäävä Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna on maaliskuussa viimeisen kerran mukana, kun päätetään, mitkä järjestöt ja muut yhteisöt valitaan virallisten kirkkokolehtien saajien joukkoon.
Jaettava potti on merkittävä. Viime vuonna se nousi noin 8,7 miljoonaan euroon. Lopullinen summa vahvistuu, kun seurakuntien tilinpäätökset ovat valmistuneet.
– Prosessi on isotöinen. Kohteita ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan tarkkaan. Punnitaan ja pohdiskellaan, Huokuna kuvailee jokavuotista savottaansa.
Kansliapäällikön tehtävänä on toimia esittelijänä, kun Kirkkohallituksen täysistunto päättää, mitkä kohteet pääsevät listoille.
Kohteita on kahdenlaisia: viralliset ja suositukset.
Tavoitelluin on se luettelo, jossa ovat niin kutsutut pakolliset, tietyille pyhäpäiville määrätyt kolehtikohteet.
Toisessa listassa ovat ne, joita Kirkkohallitus suosittelee. Huokuna toteaa, että suositus on seurakunnille vahva viesti kohteen luotettavuudesta.
Avoimia kirjeitä
Maaliskuussa kolehtikohteiden määräytymisperusteista keskustelee uusi Kirkkohallituksen täysistunto. Tämä on Huokunan mukaan tärkeä hetki, sillä uusi kokoonpano ei ole vielä ehtinyt näyttää väriään eikä käyttää ääntään asiassa.
Edellisen kerran valintaperusteita uudistettiin laajasti vuonna 2021. Silloin painotettiin muun muassa läpinäkyvyyttä, suunnitelmallisuutta, raportointia ja hakijan työn vaikuttavuutta kirkon sisällä.
Velvollisuutena on noudattaa tunnustusta ja yhteisiä päätöksiä.
Onko odotettavissa, että 18.3. pidettävässä kokouksessa on ideologista vääntöä?
– En minä sitä noinkaan sanoisi.
Huokuna kertoo kuitenkin, että Helsingin Paavalin ja Lauttasaaren seurakunnista saapui Kirkkohallitukselle tammikuussa avoimet kirjeet, joissa ne ilmaisivat haluttomuutensa kerätä kolehtia neljälle järjestölle.
Tänä vuonna tehtäville kolehtipäätöksille on lisätty seuraava linjaus: ”Virallisen tai suosituskolehdin saajan velvollisuutena on noudattaa omassa toiminnassaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusta ja päätöksiä, mikäli järjestö toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä.”
Kolmisenkymmentä virallista kohdetta
Huokuna myöntää, että kansliapäälliköllä on esittelijänä paljon vaikutusvaltaa. Hän kuitenkin torjuu vaikutelman yhden miehen soolosta.
– Työryhmä valmistelee ja täysistunto päättää.
Vuosittain kolehtia haetaan noin sadalle kohteelle. Niin sanottuja virallisia, tietylle päivälle määrättyjä kolehteja, on viime vuosina ollut kolmisenkymmentä.
Seurakunnat myös toivovat aika ajoin lisää sellaisia pyhiä, jolloin kolehtikohteen saa päättää itse.
Myös maailmanpolitiikka on otettava huomioon. Viime vuoden kolehtikohteista poistettiin kolehti, joka oli määrätty kerättäväksi Venäjälle.
Ennen kaikkea on tarkoitus viedä evankeliumia eteenpäin ja auttaa hädänalaisia.
Kolehtikohteiden moninaisuudesta on puhuttu kirkon näyteikkunana. Huokuna muistuttaa, että kolehtien tarkoitus on kuitenkin ennen kaikkea viedä evankeliumia eteenpäin ja auttaa hädänalaisia.
Täysistunnon linjausten mukaan kolehtien tulisi ohjautua kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyväksi ja evankeliumin sanoman edistämiseen.
Lisäksi on hyvä, että seurakunnilla on laaja mahdollisuus tukea juuri niitä kohteita ja järjestöjä, joiden kanssa niillä on yhteistyötä.
