Kirjoittanut
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vieraili kirkolliskokouksessa 10.5.
Ministeri totesi pitämässään puheessa, että taloustilanteen tuomat haasteet, yhteiskunnan nopeaan muutokseen liittyvät epävarmuudet ja pakolaistilanne ovat luoneet Suomessa ja muualla Euroopassa kasvualustaa vihamieliselle kielenkäytölle, ääriasenteille ja jyrkille vastakkainasetteluille.
– Vihapuhe kohdistuu erilaisiin kansalaisryhmiin, vähemmistöihin ja yksilöihin. Se horjuttaa luottamuksen ja turvallisuuden tunteen perusteita. Viime aikoina yhä useammin vihapuhe on kohdistunut uskonnollisiin vähemmistöryhmiin. Aggressiivinen meuhaaminen netissä, kaduilla ja jopa arkipäiväisissä kohtaamisissa on lisääntynyt. Vihapuheen yleistyminen on toinen toisiamme ja koko yhteiskunnan kudosta repivä ja raastava ilmiö, Sanni Grahn-Laasonen sanoi.
– Luottamus ja kansalaisten keskinäinen kunnioitus ovat olleet Suomen hyvinvoinnin perustekijöitä. Vihapuhe ja rasismi merkitsevät, että tietyt ihmisryhmät joutuvat elämään ilmapiirissä, jossa avoimesti kiistetään ryhmän jäsenten asema tasavertaisina yhteisön jäseninä. Haluan lähettää selvän yhteisen viestin: tällaista emme voi hyväksyä, totesi Grahn-Laasonen.
Ministeri muistutti, että kirkolla on tärkeä rooli vihapuheen torjumisessa.
– Rakkauden kaksoiskäskyn ja kultaisen säännön tulisi ohjata suhtautumistamme toiseen ihmiseen, riippumatta tämän alkuperästä, ihonväristä tai uskonnosta. Lisäksi kristillisen uskon mukaan hengen hedelmiä, ominaisuuksia, jotka näkyvät meidän jokapäiväisessä elämässämme, ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Nämä ovat tärkeitä arvoja muistettavaksi ihan joka päivä.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnistetty laaja ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Yhtenä osana ministeriön toimenpideohjelmaa on uusi valtionavustusmääräraha uskontojen vuoropuhelun edistämiseen.
