Hyvät: Netflixin uusi elokuva Neitsyt Mariasta ei ole täysin raamatunmukainen, mutta tavoittaa evankeliumien ytimen

Ministeri otti vastaan uskonnonopetusvetoomukset

 

Opetusministeri Henna Virkkunen kiitti addressin ojentajia. Kuva: Säde Loponen

Eri uskontojen edustajat yhdistivät voimansa, jotta uskonnonopetuksen asema ei heikentyisi. Piispa Seppo Häkkinen kiitteli tilaisuutta ainutlaatuiseksi.

Kuuden uskonnollisen yhteisön edustajat luovuttivat viime keskiviikkona eduskunnassa opetusministeri Henna Virkkuselle adressit ja vetoomukset nykymuotoisen uskonnonopetuksen säilyttämiseksi.

– On ainutlaatuista, että olemme kaikki tällä tavalla saman asian takana, luterilainen piispa Seppo Häkkinen totesi eduskunnassa järjestetyn tilaisuuden alussa.

Fida neliöb. 19.-31.12.

Edustettuina olivat luterilaiset, katolilaiset, ortodoksit, helluntailaiset, juutalaiset ja muslimit. Vetoomusten esittäjiä yhdistää toive, ettei perusopetuksen uskontotunteja vähennetä eikä uskontoa ja elämänkatsomustietoa korvata kaikille yhteisellä katsomusaineella. Jälkimmäinen puoli tavoitteesta toteutui jo ennen vetoomusten luovuttamista: paikalle saapuneiden korviin oli ehtinyt kantautua ministeriön päätös, jonka mukaan uutta oppiainetta, etiikkaa, ei perusteta.

Helluntaikirkon tiedottaja, pastori Esko Matikainen toi ministerille helluntailaisten terveiset. Hän korosti, ettei yhteisöllä ole tarvetta eriytyä valtaväestön opetuksesta omiin ryhmiin.
– Luterilainen uskonnonopetus tarjoaa hyvän perustan myös helluntailaisten kotien lapsille.

Tavoitteena tuplavaikutus

Useat tahot ovat koonneet adresseja uskonnonopetuksen puolesta. Suurin osa kerätyistä 25 000 nimestä komeilee

Koulupalvelun adressissa, joka kuitenkin luovutetaan päättäjille vasta myöhemmin syksyn aikana.
– Adressissa on mukana muidenkin kuin helluntailaisten tai uskontokuntiin kuuluvien nimiä. Se halutaan nähdä ennemmin kansalaisadressina kuin uskontokunnan vetoomuksena, Matikainen perustelee ratkaisua.

Erillisen luovutustilaisuuden järjestämisen puolesta puhuu Matikaisen mukaan myös se, että siten tärkeälle asialle saadaan kaksinkertainen huomio.

Muista vähemmistöyhteisöistä poiketen helluntailaisilla ei ole tarvetta puolustaa pienryhmäisten uskontojen opetusta, vaan pääpaino on enemmistön opetuksen tukemisessa. Sen sijaan esimerkiksi ortodokseja ja muslimeja huolettaa suunnitteilla oleva muutos, jonka mukaan oppilaita pitäisi olla nykyisen kolmen sijaan vähintään kymmenen, jotta oma opetusryhmä perustetaan.

”Pätevistä vähemmistöuskontojen opettajista pulaa”
Ministeri Virkkunen toi uskontojen edustajille julki huolensa vähemmistöuskontojen opetuksen tasosta.
– Päteviä ja uskonnon tuntevia opettajia on aivan liian vähän. Tämä on asia, johon täytyy löytää keinoja tulevina vuosina. Toivomme siihen teiltä tukea ja kannanottoja.

Esko Matikainen pitää Virkkusen huomiota ajattelemisen arvoisena myös helluntailiikkeen kannalta, vaikkei oman uskonnon opetusta järjestetäkään.
– Voisimme kannustaa nuoriamme opiskelemaan uskonnonopettajiksi, sillä sekin on hengellistä työtä. Olisi myös mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osa uskonnonopettajista on helluntailaisia.

Eduskunnassa luterilaisia edustivat Häkkisen lisäksi koulutusasiainsihteeri Tuula Vinko ja lehtori Mirja Miettinen. Ortodoksikirkosta mukana oli yliopistolehtori Risto Aikonen, katolisesta kirkosta Katekeettisen keskuksen johtaja Riitta Laukama ja Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta pääsihteeri Heikki Huttunen.

Muita edustajia olivat Rauli Stromer juutalaisesta yhteisöstä, Suomen Islamilaisen Neuvoston hallituksen tiedottaja ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Isra Lehtinen sekä työllisyyssihteeri Heikki Hesso Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksestä.