Uusi Tie kartoitti viiden kristillistä nuoriso- ja opiskelijatyötä tekevän herätysliikkeen ja järjestön tilannetta Suomessa.
Haastatteluissa nousi esiin kaksi seikkaa. Tämän päivän nuoret ovat hengellisen työn näkökulmasta kahdessa ääripäässä: joko hengellisesti lujalla pohjalla tai yhä etäämmällä kristinuskosta sekä tiedollisesti että kokemuksellisesti. Trendinä on myös yleisuskonnollisuus. Kristinuskolla ei nähdä luovuttamatonta asemaa uskomusten joukossa.
Yksi järjestöjä yhdistävä tekijä on tiukka taloustilanne.
Henkisyys kiinnostaa
Kansan Raamattuseuran (KRS) Opiskelijatyön johtaja Hannu Välimäki kertoi järjestön tiukan taloustilanteen pakottaneen opiskelijatyön alasajoon Tampereella. Joensuussa toiminta kuihtui, kun vanhojen vastuunkantajien tilalle ei enää löytynyt uusia eikä työntekijän palkkaamiseen ollut varoja. Välimäki pyörittää valtakunnallisen toiminnan lisäksi Turun opiskelijayhteisöä.
– Kiinnostus henkisyyttä ja hengellisyyttä kohtaan on kasvussa. Moni on avoin pohtimaan hengellisiä kysymyksiä. Samanaikaisesti voidaan tuntea ennakkoluuloja kristittyjä ja kirkkoa kohtaan, hän erittelee.
KRS on yhdessä Turun Mikaelin seurakunnan kanssa kehitellyt nuorille aikuisille suunnatun Food and Hope (Ruokaa ja toivoa) -konseptin.
– Valmistamme ilmaisen aterian ja nautimme sen yhdessä. Jaamme myös ruokakassin kotiin vietäväksi. Illassa on aina myös musiikkia ja hengellinen opetus. Tulemme kuitenkin aina ruoka ja yhteisöllisyys edellä. Mukana on paljon ei-uskovia opiskelijoita.
Olemme lähetystilanteessa
Opiskelija- ja Koululaislähetyksen (Opko) Kuopion työstä vastaavan Pekka Ryhäsen mukaan viikottain toiminnassa on mukana noin 70–80 opiskelijaa. 12 opiskelijan joukko kantaa hallitusvastuuta paikallisessa Opkossa.
– Verrattuna omiin opiskeluaikoihini opiskelijat saavat paljon tukea. Koulutamme ja perehdytämme vapaaehtoiset huolella tehtäviinsä. Silti olisi tarvetta uusien palkallistenkin työntekijöiden palkkaamiseen, Ryhänen toteaa.
Hän kertoo luotsaamansa opiskelijajoukon tuntevan omistajuutensa.
– Joskus he jopa ohjaavat minua ja kertovat, mitä seuraavaksi on tehtävä. Se on hienoa.
Ryhänen kokee, että opiskelija-aines on vuosien mittaan muuttunut.
– Yleisuskonnollisuus on tätä päivää. Yhä pienempi joukko opiskelijoista näyttää tuntevan syvällisesti kristinuskon keskeiset asiat. Toisessa ääripäässä ovat ne, jotka saattavat käyttää kristillistä termistöä, mutta tarkoittavat jotain muuta. Olemme ilman muuta lähetystilanteessa, Ryhänen toteaa.
Hänen mielestään nyt tarvittaisiin lisää työntekijöitä, jotka voisivat irrottautua kehittämään ja toteuttamaan niitä lähestymistapoja, joita tarvittaisiin kristinuskosta etääntyneen sukupolven tavoittamiseksi.
Kuinka monella paikkakunnalla Kansanlähetys, Sley, Opko, KRS ja Raamattuopisto tekee nuoriso- ja opiskelijatyötä? Lue Uuden Tien verkkolehdestä.