Kirjoittanut
Kristillisen kirkon historia kertoo, että monia entisiä kristillisiä alueita kansoittavat nyt muiden uskontojen edustajat. Esimerkiksi varhaisten kirkolliskokousten ja monien Paavalin perustamien seurakuntien paikkakunnat ovat Lähi-idässä muslimimaissa. Itse asiassa varsin suuri osa ummaa – muslimikansojen muodostaa maailmanlaajaa yhteisöä – sijaitsee alueilla, jotka olivat enimmäkseen kristittyjen asuttamia. 40 vuotta täyttävän lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää vastaa, mitä kristinuskolle kuuluu muslimimaissa tänä päivänä.
Hieman yllättäen, islamilaisessa maailmassa kristinusko jälleen leviää, vaikka niissä toistaiseksi onkin erittäin vähän kristittyjä.
– Muslimitaustaisten uskovien lukumäärä on kasvussa. Esimerkiksi Bangladeshissa heitä on todennäköisesti jopa puoli miljoonaa, Mäkipää kertoo.
Muissa islamilaisissa maissa on samanlaista kehityskulkua vaikkapa niin Afrikassa kuin Aasiassakin. Minkälaisista uskovista on kyse?
– Tunnusomaista näille ryhmille on se, etteivät ne ole selkeästi hakeutuneet eroon ummasta, vaan koettavat elää uskoa Jeesuksen todeksi siinä maaperässä, johon ”siemen on kylvetty”. Teologisesti ne voivat olla varsin haasteellisia luterilaiselta ja itse asiassa kaikkien muidenkin perinteisten tunnustuskuntien kannoilta, Mäkipää sanoo.
Muslimitaustaisten uskovien parissa olisikin Mäkipään mukaan otollinen työsarka erityisesti nuorille teologeille, joista on ajoittain lähetystyössä ollut pulaa. Mäkipää kuitenkin haluaa painottaa, että kaikissa ammateissa voi tehdä lähetystyötä.
– Siunaamme matkaan nimenomaan lähetystyöntekijöitä ammatista riippumatta, emme pelkästään vaikkapa ”ulkomaisen työn erikoisasiantuntijoita”, Mäkipää päättää.
Evankelisluterilainen lähetysyhdistys Kylväjä täyttää täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Lue lisää Uuden Tien numerosta 24.
