8.9. vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää muistutukseksi siitä, miten suurta epätasa-arvoa lukutaidottomuus aiheuttaa. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Lukutaidottomuus luo köyhyyden kierteen.
Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Lukutaidottomuus luo köyhyyden kierrettä ja rajaa mahdollisuuksia esimerkiksi työllistymiseen, sillä moni työpaikka edellyttää lukutaitoa. Työilmoitusten lukeminen tai työhakemusten kirjoittaminen ei myöskään onnistu lukutaidottomana.
-Lukutaito on ihmisoikeus ihan syystä, sanoo Kimmo Kosonen, Yhtyneiden Raamattuseurojen lukutaitotyön johtaja. -Lukutaidottomuus maksaa yhteiskunnalle sen, että kyseinen maa ei kehity, jos suuri osa sen kansasta ei ole mukana yhteiskunnan kehityksessä. Lukutaidottomat elävät kädestä suuhun, jokapäiväistä elämää selviytyen, hän jatkaa.
– Jos värittää maailmankartasta maita, missä on korkea elintaso ja värittää päälle kartasta ne maat, missä suuri osa kansasta osaa lukea ja on käynyt peruskoulun, niin värit menevät pitkälti päällekäin, Kosonen antaa esimerkin. – Esimerkiksi pohjois-Euroopassa on korkeimpia elintasoja maailmassa ja nämä ovat myös niitä maita, joissa on jo vuosisatoja tarjottu lukutaitoa ja peruskoulutusta kaikille, myös tytöille. On siis helposti huomattavissa, miten lukutaidottomuus vaikuttaa yhteiskuntaan. Alueilla, joilla on lukutaidottomuutta, on myös yleensä eniten köyhyyttä, yhteiskunnallisia ongelmia ja näköalattomuutta.
– Koulutetulla ihmisellä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään ja ympäröivään yhteiskuntaan, Kosonen muistuttaa. -Lukutaito edesauttaa, että pitkällä tähtäimellä yhteiskunnasta ja maailmasta tulee inhimillisempi ja parempi paikka elää.
Miksi lukutaidottomuutta on?
Kauilungwamo Katupo on yksi Piplian lukutaitoluokan oppilaista Opuwon pienessä kaupungissa, Namibiassa. Hän ei aikoinaan päässyt kouluun, sillä koulumatka oli liian pitkä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun hänen äidinkielellään, dhimban kielellä, järjestetään opetusta.
– Haluan oppia omalla äidinkielelläni!, Katupo iloitsee. Lukutaitoluokka on juuri alkanut ja perustaitojen opiskeleminen kestää puoli vuotta. – Olen nyt jo varma, että haluan jatkaa opintojani kurssin jälkeen, Katupo sanoo ja nostaa kantoliinansa lapsensa, joka seuraa mukana oppitunneille.
Opuwon luokan opettaja, Christa Jacob, listaa monia syitä kansansa lukutaidottomuuteen. Yhdeksi syyksi hän arvelee dhimbojen kansallista huonoa itsetuntoa. – Me emme ole samalla viivalla muiden kansojen kanssa, esimerkiksi kouluissa ei saa opetusta dhimbankielellä. Kun etsimme oppilaita lukutaitoluokkaan, moni sanoi, että ”en tule sillä en kuitenkaan pärjää, minähän olen vain dhimba”. Moni dhimboista on jäänyt paitsi lukutaidosta, sillä heidän on ollut käytävä töissä, eikä koulunkäynnistä makseta. – Mutta nyt saamme nähdä suurta iloa! Meidän omalla kielellä on luokka! Olen ylpeä dhimba! Jacob jatkaa.
Kimmo Kosonen muistuttaa, että lukutaidottomuudessa kyse on usein sukupuolesta. – Monissa maissa, jos perheessä on paljon lapsia eikä ole varaa kouluttaa kaikkia, niin yleensä pojat pääsevät kouluun ja tytöt jäävät kotiin. Tämä kaventaa naisten mahdollisuuksia työelämässä ja yhteiskunnassa.
Aina lukutaidottomuutta ei voi ratkaista yksin rahalla. – Jos yhteiskunta ei ole poliittisesti tasapainossa, lapset eivät pääse helposti kouluun, Kosonen kertoo.
Lukutaito edistyy naisten kautta ja omalla kielellä
Lukutaito on oppimisen perusta, jolle kaikki muu koulutus rakentuu. Siksi Kosonen painottaa omalla äidinkielellä lukemaan ja kirjoittamaan oppimista. Pipliaseurojen lukutaitoluokat järjestetään pääasiassa paikallisilla kielillä, joka yleensä ei ole maan valtakieli tai edes virallinen kieli. – Oppiminen omalla kielellä on tehokkaampaa. Kun on ensin opetellut kirjoittamaan ja lukemaan omalla kielellä, on helpompi opetella myös muita kieliä. Kielellä, jota ei osaa, oppimistulokset ovat usein heikompia ja opiskelun keskeyttämisen prosentti on korkeampi, Kosonen toteaa.
Piplian Lukutaitoa naisille Afrikassa -hankkeessa 20 000 naista oppii lukemaan.
– Naiset ovat avainasemassa lukutaitotyössä. Monet tutkimukset osoittavat, että jos nainen on koulutettu, hän kouluttaa omat lapsensa ja tukee lapsiaan koulunkäynnissä. Siksi on hienoa, että Piplia keskittyy nimenomaan naisten lukutaitotyöhön, painottaa Kosonen.
Teksti: Hanna Paavilainen
kuvat: Suomen Pipliaseura
