Kirjoittanut
Miten kansanmurha syntyy? Ne eivät tapahdu itsestään, vaan taustalla on yleensä pitkäaikainen asennemuokkaus.
Miksei kukaan tehnyt mitään? Tämä kysymys toistuu usein, kun puhutaan holokaustista. Kuuden miljoonan juutalaisen ja lisäksi muiden vähemmistöjen kansanmurha toisen maailmansodan aikana kuulostaa niin uskomattomalta.
Holokaustin sivustakatsojia on helppo arvostella, mutta avuttomaksi sitä tuntee myös itsensä lukiessaan nykyisistä kansanmurhista. Esimerkiksi Kiinan uiguurien sortoa kutsutaan maan ulkopuolella kansanmurhaksi. Vaikka holokausti oli mittakaavaltaan omaa luokkaansa, ovat pienemmätkin kansanmurhat murhenäytelmiä heille, joita ne koskevat.
– On säpsähdyttävä ajatus, että jossain tapahtuu kansanmurha, mutta täällä elämä tuntuu kuitenkin kovin normaalilta, toteaa Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja Pasi Turunen.
Kansanmurha ei tapahdu tyhjiössä
Ilmaantuuko kansanmurhia väistämättä välillä, vai voisiko niitä jotenkin välttää?
Pasi Turusen mukaan on hyvä olla valppaana ja tiedostaa ihmisen kyky äärimmäiseen pahuuteen. Kansanmurha ei nimittäin koskaan tapahdu tyhjiössä, vaan sitä edeltää tiettyjä vaiheita, joiden ymmärtäminen voi auttaa rajumpien kehityskulkujen ehkäisemisessä.
***
Haluatko lukea koko artikkelin ja tietää, miten kansanmurha syntyy? Lue se Uuden Tien verkkolehdestä.
Vainojen uhrien muistopäivää vietetään 27. tammikuuta.
