Kirjoittanut
Naisen asema on yksi kansainvälisen median kestoteemoista puhuttaessa Intiasta. Väkivalta ja epätasa-arvo sekä haitalliset perinteet varjostavat intialaisen naisen arkea.
Järjestetyt avioliitot, morsiamen perheen maksamat myötäjäiset, tyttösikiöiden abortointi ja jo aikaa sitten laillisesti lopetettu kastijärjestelmä elävät edelleen sitkeästi intialaisessa yhteiskunnassa.
Sain mahdollisuuden haastatella Tamil Nadun osavaltiossa, Chennaissa järjestetyssä medialähetysjärjestö TWR:n vuosittaisessa konferenssissa paikallisia Toivoa naisille -työn koordinaattoreita, jotka raottivat ovea naisten elämään.
Intiassa naisiin kohdistuu monenlaisia odotuksia. Perinteinen roolimalli edellyttää, että nainen laittaa ruokaa, huolehtii kodista, lapsista ja heidän koulunkäynnistään ja vielä hoitaa kotona asuvat vanhemmat tai appivanhemmat. Toisaalta naisten koulutustaso nousee, ja mahdollisuus luoda uraa houkuttelee naisia työelämään.
– Käsillä on useita ongelmia, joita moni nainen ei edes tunnista sellaisiksi, kuvailee Tamil Nadun alueen Toivoa naisille -työn koordinaattori, tohtori Dorothy Chandra Sugu.
– Kotiäidin tehtävä on arvokas ja jalo, mutta pahimmillaan se tekee naisesta miehensä suvun palvelijan, mikä johtaa toivottomuuteen, näköalattomuuteen ja masennukseen, Dorothy toteaa.
Ero kaupungissa ja maaseudulla asuvien naisten välillä on huima.
– Urbaanin keskiluokan koulutettu nainen saattaa elää hyvin tasa-arvoista elämää miehensä rinnalla kaupungissa. Samaan aikaan kylissä asuvat naiset kohtaavat monitasoista alistamista syntymästään saakka, kertoo hindinkielisen Toivoa naisille -työn vapaaehtoinen Zaneta Bhuinya.
Zanetha on 17-vuotias opiskelija, ja hänellä on vahva näkemys koulutuksen merkityksestä tyttöjen aseman parantamiseksi. Hän kokee Toivoa naisille -vapaaehtoistyön suurena siunauksena itselleen.
– Antaessaan saa, Zanetha toteaa.
Palautetta tulee aamuvarhaisesta iltamyöhään
Intian Toivoa naisille -työn tv-ohjelmien yksi tärkeimmistä tehtävistä on lisätä naisten tietoisuutta omasta tilanteestaan. Naisia rohkaistaan ja tuetaan löytämään ratkaisuja kohtaamiinsa haasteisiin kristillisestä arvomaailmasta käsin.
Käytännönläheiset ja arjessa elävät ohjelmat käsikirjoitetaan ja tuotetaan paikallisesti. Jaksojen teemat käsittelevät muun muassa avioliittoa, puolison alkoholismia, lasten kasvatusta, yksinhuoltajuutta ja lesken asemaa yhteiskunnassa.
Toivoa naisille -tv-ohjelmat esitetään useilla eri kanavilla lauantaiaamuisin ja uusintana sunnuntaisin. Sisältö jaetaan myös YouTubeen. Katselijapalautetta tulee runsaasti. Palautteiden saaminen ja niihin reagoiminen on tärkeää. Ohjelmia kehitetään jatkuvasti, jotta ne vastaisivat paremmin naisten tarpeita.
Suuri osa palautteista tulee puhelimitse. Supriya Bhuinya hindinkielisestä Toivoa naisille -työn tiimistä kertoo puhelimen soivan ohjelman lähetyspäivänä tauotta aamuvarhaisesta myöhäiseen iltaan saakka. Supriya ohjeistaa kiireisimmät soittajat lempeästi takaisin ohjelman ääreen kuuntelemaan opetusta, sillä usein vastaus soittajan kysymykseen löytyy ohjelman edetessä.
Hän kertoo saavansa puheluita lähes yhtä paljon miehiltä ja naisilta. Soittajat avautuvat huolistaan ja pyytävät esirukousta.
Supriya naurahtaa olevansa usean soittajan kristillinen kummitäti, raamattuopettaja, perheneuvoja tai ammatinvalintaohjaaja. Joidenkin soittajien kanssa hänellä syntyy pitkäaikainen luottamuksellinen asiakassuhde. Supriya on taitava keräämään tietoa puhelujen aikana. Hän kertookin selvittävänsä kiertoteitse muun muassa soittajan uskonnollisen taustan, iän ja ammatin.
Teksti: Miia Kallio
Kirjoitus on julkaistu Sansa-lehdessä 1/2023.
