Kirjoittanut
Seurakunnissa on pyritty auttamaan riiston uhreja. Suomi on paitsi ihmiskaupan kauttakulku- myös kohdemaa.
Kristillisten seurakuntien ja yhteisöjen on todettu olevan hyödyllisiä yhteistyötahoja nigerialaisten ihmiskaupan uhrien auttamisessa. Tähän tulokseen tuore teologian maisteri Noora Eerola päätyi tutkimuksessaan. Hänen pro gradu -tutkielmansa Uskonto haasteena ja mahdollisuutena nigerialaisten ihmiskaupan uhrien auttamistyössä Suomessa hyväksyttiin viime vuonna Helsingin yliopistossa.
– Kun uskonto huomioidaan ja tarjotaan hengellistä keskusteluapua ja mahdollisuutta käydä seurakunnassa, sillä on myönteisiä vaikutuksia uhreihin: nämä voimaantuvat, ja jopa juju-kiroukseen liittyvät pelot ovat vähentyneet tai poistuneet kokonaan.
Seurakunnat ovat auttaneet niin käytännön asioissa kaupassa käymisestä ja muuttoavusta lähtien, mutta merkittävimmäksi Eerolan mukaan on koettu keskusteluapu sekä mahdollisuus rukoukseen.
Ihmiskaupan uhrien auttamiseen ovat Suomessa osallistuneet eri seurakunnat, ja joukossa on myös helluntaiseurakuntia.
Noora Eerola tutustui ihmiskaupan uhrien auttamistyöhön pari vuotta sitten. Yhteisvastuukeräyksen infotilaisuus loi pohjan kiinnostukselle, ja sittemmin Eerola perehtyi aiheeseen niin eri seminaarien ja tapahtumien kautta kuin käytännön vapaaehtoistyössä.
Omaa tutkimustaan varten Eerola haastatteli neljää eri ihmiskaupan uhreja auttavien tahojen edustajaa. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Juju-vala sitoo
Valtaosa nigerialaisista ihmiskaupan uhreista on taustaltaan kristittyjä.
– Monet heistä tulevat Edon alueelta, jolla on paljon kristittyjä ja karismaattisuutta, myös helluntailaisuutta, toteaa Noora Eerola.
Uskonto on usean kohdalla synkretististä: kristinuskon rinnalla uskotaan perinteisten afrikkalaisten uskontojen, kuten jujun, henkimaailmaan.
– Jumalan johdatukseen saatetaan luottaa, mutta toisaalta kirouksen pelko on läsnä paljon. Elämäntavassa näkyy uskonnollisuus eri lailla kuin muilla ihmiskaupan uhreilla.
Juju on yhdistetty afrikkalaisten naisten kauppaamiseen, sillä sen avulla ihmiskaupan uhreja kiristetään ja uhkaillaan.
Ihmiskauppiaat maksavat noitatohtoreille juju-rituaalin tekemisestä, jossa uhri tekee sopimuksen henkimaailman kanssa ja vannoo valalla lojaalisuutta hänet Eurooppaan lähettävälle henkilölle. Näin Euroopassa työskentely vahvistetaan noitatohtorin ja henkimaailman avulla.
Juju-valan rikkomisesta uskotaan seuraavan kirous, jossa pahat henget rankaisevat valan rikkojaa ja hänen läheisiään ja lopulta tappavat hänet. Pelkästään uhrin usko siihen, että henget vartioivat häntä, riittää ihmiskauppiaan tottelemiseen, vaikka tämä olisi esimerkiksi eri maassa kuin uhrinsa.
– Henkivalloilla kiristäminen on voimallinen kontrollin keino, Eerola toteaa.
Vahva usko henkimaailmaan toimii ihmiskauppiaiden aseena ja tehokkaana esteenä viranomaistyölle Euroopassa. Kirouksen ja pahojen henkien pelon vuoksi voi olla hankalaa saada lausuntoja ihmiskaupan uhreilta, mikä vaikeuttaa yksilön tunnistamista ihmiskaupan uhriksi ja uhrin auttamista.
– Hyvin moni, jolle tarjotaan apua, ei ota sitä vastaan esimerkiksi kirouksen pelon takia.
Hengellinen tuki voimaannuttaa
– Kristinuskoon turvautumisen on huomattu vähentävän jujusta johtuvia pelkoja ja moni kiroukseen uskova nigerialainen on pitänyt kristinuskon Jumalaa vahvempana kuin juju-valan voima, Noora Eerola toteaa.
– Osa nigerialaisista ihmiskaupan uhreista on jopa saanut kokemuksen heitä kahlinneen juju-valan purkautumisesta.
Hengellinen kohtaaminen on ollut joidenkin nigerialaisen naisen kohdalla merkittävä tekijä heidän tunnistamisprosessissaan ihmiskaupan uhriksi, jolloin he ovat ensimmäistä kertaa uskaltaneet kertoa heitä kohdanneelle taholle kokemuksistaan ihmiskaupan uhrina.
Eerola kertoo hengellisen yhteisön myös edistäneen naisten kotoutumista tarjoamalla verkostoitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä tukenut naisia arjessa käytännöllisen tuen ja tukihenkilötoiminnan kautta.
Ihmiskauppa lisääntyy
Suomessa toimivan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän suurin asiakasryhmä ovat nigerialaiset seksuaalisesti hyväksikäytetyt naiset, joiden määrä kasvaa jatkuvasti.
Kouluttamattomille ja köyhistä oloista tuleville tarjotaan Euroopasta esimerkiksi kotiapulaisen, kampaajan tai tarjoilijan työtä.
Kun tytöt ja naiset on houkuteltu lähtemään Nigeriasta, heidät pakotetaan maksamaan matkasta syntynyt useiden kymmenien tuhansien eurojen tekaistu velka myymällä seksiä prostituoituina.
Ihmiskauppa on nopeimmin kasvava rikollistoiminta maailmassa, ja ihmiskaupan uhreja arvioidaan olevan noin 27–47 miljoonaa. Suomi on kauttakulkumaan lisäksi myös ihmiskaupan kohdemaa.
