Kirjoittanut
Musiikin parissa työskentelevä Lasse Sakara palvelee ammattitaidollaan ja sydämellään. Jipun haastattelussa hän kertoo urastaan, kristinuskon myönteisyydestä ja perheensä koettelemuksista, jotka ovat vahvistaneet hänen uskoaan.
Lasse Sakara on kitaristi, tuottaja, muusikko, kapellimestari sekä Glow Festivalin taiteellinen ja musiikillinen johtaja. Radio Dein Jippu ja Ihmisen ääni -ohjelmassa hän vieraili viime syksynä.
Sakaran musiikkihommat alkoivat noin 15-vuotiaana.
− Soitin Onesimus-bändissä, jonka kanssa kiersimmekin aika paljon ympäri Suomea muun muassa seurakuntakeikoilla ja pääsin tutustumaan bändimaailmaan. Päätin, että tästähän voisi tulla ammatti.
Pitkän linjan muusikko tekee työtään tosissaan.
”Tätä tehdään rakkaudesta lajiin.”
− Hyvä musa tuntuu ja liikuttaa ihmistä oikeasti. Kunnioitan musiikkia ja artisteja. Ajattelen, että olen palveluammatissa.
Sakara on nähnyt monet takahuoneet ja keikkamatkat. Olosuhteet eivät ole aina mairittelevia.
− Tätä tehdään rakkaudesta lajiin, hän nauraa.
− Ihmiset näkevät kaiken glamourin, me nähdään se prosessi. Matka on minusta juuri se kiinnostavin osa, ei lopputulos niinkään.
Uskovasta perheestä
− Uskovan kodin lapsena mulle iso voimavara on siinä, että Jumalasuhteeni on kahdenvälinen asia, minun ja Jumalan. Ajattelen, että se on samoin jokaisen kohdalla.
− Ehkä taakkana lapsuudesta ovat väärinymmärrykset ja haavat uskon asioihin liittyen.
Sakara toteaa, ettei kukaan vanhempi tarkoituksella tuota lapselleen traumoja.
− Kun esikoisemme syntyi, hänen kummisedältään saimme viisaan neuvon: Vanhempana on tuomittu epäonnistumiseen. Mutta kaikista tärkeintä on rakastaa lasta niin paljon, että kun hän lopulta ymmärtää vanhemman epäonnistumisen, lapsi myös kestää sen.
Kiitollisena esirukouksista
Sakaran perheen toinen lapsi syntyi 2016 ilman ruokatorvea.
− Se onkin ollut melkoinen koko perheen matka. Olemme viettäneet perheenä paljon aikaa lastensairaalassa.
Lasse kertoo olevansa kiitollinen kaikista esirukouksista.
− Jokainen joka kulkee näitä reittejä, tietää, että kaikki apu otetaan vastaan. Olen ollut jossain osaston nurkassa istumassa ja tietänyt, että joku kantaa.
Kristinusko on myönteinen juttu
Jippu kertoo huomanneensa, miten muusikkopiireissä monella on ollut uskovainen koti, mutta joku juttu on aiheuttanut hengellisen haavan.
− Voisikohan olla niin, että kokemukset liittyvät enemmänkin siihen, miten olemme lapsena pystyneet tuntemaan ja käsittelemään tunne-elämää. Pystyinkö kokemaan vihaa, häpeää ja syyllisyyttä vai kiertyikö se ahdistukseksi, Sakara pohtii.
Lasse Sakara sanoo, että on yhä enemmän sitä mieltä, että kristinuskon ydinajatus on positiivinen.
− Haastan ihmisiä miettimään, kuinka me voimme tervehdyttää kulttuuria, että myös lapset ja nuoret saisivat myönteisen kokemuksen uskon asioihin.
Teksti: Hanna Valkonen, Jipun haastattelun pohjalta
** Jippu / Markku Koivisto ja ihmisen ääni Radio Deissä keskiviikkoisin klo 19.03 ja uusintana torstaisin klo 23.00. Jipun ja Markun jaksot kuunneltavissa myös Dei Plussassa.
